Hallitus esittää, että jatkossa EU:n ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille tulee lukukausimaksut. Ulkomaalaisopiskelijoita ei myöskään lasketa valtionosuusrahoituksen perusteeksi, eikä heidän avullaan voi kerryttää julkista rahoitusta oppilaitokselle. Perusteluna on halu säästää koulutuksesta sekä lopettaa yksityinen liiketoiminta, jolla ulkomaisia opiskelijoita tuodaan Suomeen. Opetusministeri Anders Adlercreuzin mukaan laajan lukioverkon ylläpitäminen on hyvin kriittinen kysymys, eikä sitä ole kestävää tukea ulkomailta tulevilla opiskelijoilla.
–Olen sitä mieltä, että se lukion ylläpitäminen ei voi perustua siihen, että muualta houkutellaan opiskelijoita Suomeen, joskus ehkä vähän epärealistisin odotuksin, vaan tätä pitää lähestyä toisesta kulmasta, hän totesi eduskunnassa.
Työryhmä tutkii, kuinka voidaan järjestää opetusta muuttuneessa tilanteessa järjestämistapoja ja yhteistyömuotoja kehittämällä. Yksi keino on etäopetuksen lisääminen.
Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Maksullisuuden ulkopuolelle rajataan Euroopan talousalueella vakituisesti asuvat kolmansien maiden kansalaiset, vakiintuneiden ohjelmien kautta saapuvat vaihto-opiskelijat sekä tilapäistä suojelua saavat eli tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssotaa paossa olevat ukrainalaiset, kansainvälistä suojelua saavat sekä oppisopimuskoulutukseen työntekoon perustuvalla oleskeluluvalla tulevat opiskelijat. Lukuvuosimaksut koskisivat niitä, jotka aloittavat opintonsa 1. elokuuta 2026 tai sen jälkeen.
Valtioneuvosto on samassa yhteydessä antanut lakiesityksen, jossa ehdotetaan, että ammatillisen koulutuksen järjestäjille avataan mahdollisuus myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta myös EU- ja Eta-maiden kansalaisille samalla tavalla kuin korkeakouluissa.
Lukioissa hallituksen kaavailut harmittavat
Hallituksen kaavailut ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista aiheuttavat harmitusta Alajärven ja Vimpelin lukioiden rehtorina toimivassa Marko Timossa sekä Lappajärven Geolukion rehtori ja sivistysjohtaja Tarja Purossa. He ovat yhtä mieltä siitä, että ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelu olisi ollut pitkällä juoksulla hyvä keino saada osaavaa, suomenkielistä työvoimaa alueelle kohtuullisin kustannuksin.
–Lukuvuosimaksujen voimaantulo ensi lukuvuoden alusta tarkoittanee käytännössä, että hakijoiden määrä vähenee varmaan paljonkin, ja jos heitä Suomeen vielä tulee, haluavatko ehkä mennä isommille paikkakunnille, pohtii Timo.
Opiskelijamäärän lasku tulee vaikuttamaan lukioiden saamaan valtionosuustuloon. Tällä hetkellä ulkomaisia opiskelijoita on Vimpelissä 13 ja Lappajärvellä viisi. He saavat käydä koulunsa loppuun nykyisillä ehdoilla. Tällä hetkellä kansainväliset opiskelijat eivät ole kohtalon kysymys kummassakaan lukiossa, vaikka pienenevät ikäluokat tulevatkin jatkossa olemaan iso haaste: kuinka tarjota mahdollisuus toisen asteen opiskeluun kotoa käsin ja pitää samalla kiinni osaavasta opettajaresurssista?
Valtiovallalta kaivataan malleja yhteistyöhön
Marko Timo istuu Opetusministeriön asettamassa seurantatyöryhmässä, joka seuraa hallitusohjelman kirjauksia ja esittää ajatuksia siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä.
–Yritin jo pari vuotta sitten sanoa, että pitäisi rakentaa uusia malleja samaan tapaan kuin meillä on ollut täällä Alajärvellä ja Vimpelissä, mutta aika ei ainakaan vielä ole ollut sille kypsä. Luulen, että asian kanssa painiskellaan; millaisella mallilla kuntien olisi ollut hyvä tehdä yhteistyötä. Voi olla, ettei tämän hallituksen aikana enää saada uusia esityksiä.
Jos valtio ei tue tai tarjoa malleja, täytyy Timon mukaan lyödä seutukunnassa päät yhteen ja kehittää malli, mikä mahdollistaisi nykyisessä syntyvyystilanteessa lukiolaisille lukion käymisen kotoa käsin jatkossakin.
–Jos katsotaan reilut viisi vuotta eteenpäin, menee asiat miten tahansa, joudutaan Järviseudulla tiivistämään lukioiden välistä yhteistyötä pala kerrallaan. Lukioiden tilanne vaikuttaa myös perusopetuksen puolelle. Jos lukiokoulutus rinnalta lakkaa, on perusopetuksen toteuttaminen haastavaa kun oppilasmäärät ovat pieniä ja pätevien opettajien saaminen on hankalampaa. Opettajat voivat myös joutua opettamaan oppiaineita, joihin heillä ei ole pätevyyttä.
Kansainvälisistä opiskelijoista hyviä kokemuksia
Järviseudulla kansainvälisistä opiskelijoista on hyviä kokemuksia. Timon mukaan he työskentelevät keskimäärin paremmalla motivaatiolla, ja ensimmäiset yo-kirjoituksetkin ovat sujuneet hyvin.
–Valtakunnan päätöksenteon argumentit ovat aika kaukaa haettuja, ihmiskauppaa ja milloin mitäkin. Meillä opiskelijat ovat viihtyneet hyvin ja sopeutuneet yhteiskuntaan, ja suomen kieli paranee koko ajan.
Puro näkee tärkeänä sen sosiaalisen ulottuvuuden, jonka opiskelijat tuovat lukioihin, joissa kaikki ovat tunteneet toisensa jopa esikoulusta saakka.
Lappajärvellä viritellään koulutusmatkailun mahdollisuuksia yhdessä Arctic Coastin ja matkailuhankkeen kanssa, mutta pysyviä opiskelijoita nykyiset suunnitelmat eivät tuo. –Koulutuksen brändäys näillä teemoilla ja sen tunnetuksi tekeminen vaikkapa Euroopassa vaatisivat valtavia satsauksia, Puro toteaa.
