Lukijan mielipideartikkeli:

Rehtorivalinnat – kähmintää, teatteria ja kunnallispolitiikkaa

Ovatko rehtorivalinnat poliittisia tai kuinka paljon vaikuttavat ennalta olevat suhteet työnantajaan ja tulevaan työpaikkaan? Tätä pohtii Lasse Pippola mielipidekirjoituksessaan.
Ovatko rehtorivalinnat poliittisia tai kuinka paljon vaikuttavat ennalta olevat suhteet työnantajaan ja tulevaan työpaikkaan? Tätä pohtii Lasse Pippola mielipidekirjoituksessaan.

Virkaan valitaan henkilö, joka on ”sopivin ja taitavin sekä omaa hyvän kansalaiskunnon”. Päätösten perusteluissa on teksti kopioitu suoraan lakitekstistä niin, että ei ole mahdollisuutta tehdä oikaisuvaatimuksen jälkeen kunnallisvalitusta, ellei ole muotovirheestä kysymys.  Sitä paitsi maine menee tehtyäsi oikaisuvaatimuksen, vaikka olisitkin oikeassa!  Eräässä keskipohjalaisessa kunnassa rehtorivalinta herätti kovaakin keskustelua, että vaikuttiko uskonnollinen katsomus. Asian sai kuulemma etsimällä etsiä kohdasta ”Muut asiat”. Rehtorin viran hakuprosessi on vaativa hallinnollinen prosessi, jossa hallintolakia eli hyvää hallintoa tulee noudattaa. Nykyään kuitenkin liikutaan harmaalla alueella, koska joissakin kunnissa ei ole riittävästi avoimuutta hallinnossa ja henkilöstösuhdeongelmat, jotka ovat usein syynä rehtorin vaihtuvuuteen vaikuttaa kunnan imagoon.

Erehdyin kerran hakemaan erääseen kuntaan rehtoriksi, jossa vuoden aikana valittiin kolme kertaa rehtori. Niistä taisi yksi tai kaksi aloittaa ja yksi ei ottanut virkaa vastaan. Sain kutsun haastatteluun. Kun olin kunnantalolla, ovet olivat kiinni. Jouduin soittamaan talonmiehelle, ja hän tuli avaamaan oven. Odotin vuoroani ja meitä haastateltavia olikin vain kaksi. Sitten tapahtui jotain odottamatonta: kunnanhallituksen huoneesta kuului keskustelua ja naurua koko 30 minuuttia. Kun oli vuoroni, niin tuli ulos hakija, jolle paikka olikin jo pedattu. Kun menin haastatteluun, huomasin muun porukan ilmeistä, että sivistysjohtaja tulee vain kysymään.  Ilmapiiri oli jotenkin outo.  Tuijottivat vain, ei mitään muuta viestintää!

No, kysyivät he minulta pari kysymystä: miten hoidat stressiä ja joku sieltä kaukana kyseli jotain lukion kehittämisestä. Tuli hiljaisia hetkiä, eikä lautakunnan jäsenillä ei ollut oikein kysyttävää. Eräs äidinkielen opettaja sanoi, oli haastattelu mikä tahansa, niin haastattelukysymysten määrä kertoo, ollaanko hakijasta kiinnostuneita. Tilanne oli odottavan turhauttava.

Valitulla oli kytköksiä politiikkaan ja hän oli talon sisältä. Kävi myös ilmi myöhemmin, että rehtorin valinnalla oli kiire, koska lukujärjestystä ei oltu tehty ja koulu alkoi kahden kuukauden päästä!

Ennen sanottiin, että puolueen jäsenkirja vaikuttaa. Virallisesti tätä ei myönnetä, mutta vaikuttaa. Varsinkin pienillä paikkakunnilla rehtori on kunnan johtoryhmän jäsen ja varsinkin silloin, jos sivistystoimenjohtajan virkaan on yhdistetty rehtorin tehtävät, mikä ei ole toimiva kunnallisdemokratian kannalta. Lisäksi lautakunnassa on jäsen, joka haluaa läpi oman ehdokkaansa. Hakuilmoitukseen kriteerit on tehty niin mittaviksi ja vaativiksi, ei kukaan nykyrehtori kykene nykyisissä olosuhteissa niitä tekemään. Rehtorin hallinnollista työtä on niin paljon, että eräs rehtori kertoi vastaavansa yli 100–150 viestiin joka päivä. Pedagoginen johtaminen jää vähälle ”toimistorehtorilta”.

Kaikki nämä ongelmat johtuvat siitä, että rehtori on työnantajan edustaja. Apulaisrehtorikin pitää olla ylempien kunnan virkkamisten mieleen. Niissäkin on vaihtuvuutta. Nimi vaikuttaa!

Lasse Pippola

Jätä kommentti