Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen MDI:ltä hankkima raportti maahanmuuton tilannekuvasta Etelä-Pohjanmaalla on valmistunut. Vaikka vieraskielisen väestön määrä on kasvanut Etelä-Pohjanmaalla merkittävästi, olemme yhä jäljessä kansainvälistymisessä muuhun maahan verrattuna. Samalla alueen kokonaisväkiluku jatkaa laskuaan.
Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivista
Vuosien 2018–2024 aikana Etelä-Pohjanmaan väkiluku laski yhteensä noin 4 390 henkilöllä eli 2,3 prosentilla. Samalla tarkastelujaksolla alueen luonnollinen väestönlisäys oli negatiivista 5 973 henkilöllä. Väestönlisäys on heikentynyt merkittävästi viime vuosien aikana.
Maan sisäisestä muuttoliikkeestä Etelä-Pohjanmaa kärsi tarkastelujakson aikana muuttotappiota yhteensä 4 885 henkilöä. Muuttotappiota tuli jokaisena vuotena, mutta alueen nettomaahanmuutto oli sen sijaan positiivista samalla ajanjaksolla. Viime vuosina muuttovoittomäärät ovatkin kasvaneet merkittäväsi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Nettomaahanmuuton kasvun taustalla on ollut ukrainalaisten kotikuntavalinnat sekä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisääntyminen.
”Tänne muuttavan tulisi, ei vain kotoutua, vaan oikein kotiutua Etelä-Pohjanmaalle, oli kyseessä sitten maahanmuuttaja tai Suomen kansalainen. Siinä keskiössä on paitsi kodin ja työpaikan järjestyminen, myös tänne kuulumisen tunne – se, että kokee olevansa osa yhteisöä ja löytää oman paikkansa esimerkiksi harrastustoiminnasta”, toteaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Heikki Hurrila.
Vuonna 2024 ulkomaan kansalaisia oli 6 676
Etelä-Pohjanmaalla asui vuonna 2024 vähintään 100 henkilön väestöryhmiä 15 eri kansallisuudesta. Yli 250 henkilön ryhmiä oli neljästä eri kansallisuudesta.
Ulkomaan kansalaisista suurin osa oli kotoisin Itä-Euroopasta 58 %, Itä- ja Kaakkois-Aasiasta 12 % sekä Intian niemimaalta 11 %. Suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmittymät Etelä-Pohjanmaalla olivat ukrainalaiset 28,3 %, virolaiset 9,2 %, venäläiset 8,6 %, unkarilaiset 3,9 % ja thaimaalaiset 3,7 %.
Tarkasteluvuonna 2023 suurin osa Etelä-Pohjanmaan työikäisistä maahanmuuttajista oli työssäkäyviä 53,1 % tai koululaisia ja opiskelijoita 12,1 %. Muita työvoiman ulkopuolisia oli 22,6 %, johon kuuluvat muihin kategorioihin sopimattomat, kuten esimerkiksi äitiys- tai perhevapaalla olevat. Työttömien määrä oli tuolloin 10,6 %, kun samanaikaisesti Suomen kansalaisten työttömyysprosentti oli 6,9 %.
“Selvityksen tuloksena Etelä-Pohjanmaallekin tullaan ensisijaisesti töihin ja opiskelemaan”, toteaa Hurrila.
Maahanmuuttajien työllistyminen on kuitenkin etenkin korkeakouluopintojen jälkeen edelleen haastavampaa kuin Suomen kansalaisten.
“Meiltä lähtee suuri määrä korkeakoulutettuja ulkomaalaisia vuosittain niin muualle Suomeen kuin ulkomaillekin. Työvoiman kansainvälistyessä on tärkeää varmistaa sujuva asettautuminen ja kotouttaminen Etelä-Pohjanmaalle muuttaville, jotta voimme jatkossa varmistaa työvoiman saatavuuden ja väestön säilymisen”, Hurrila lisää.
Tulevaisuuden kannalta pitovoiman lisääminen on tärkeää
MDI julkisti hiljattain myös Suomen väestöennusteen. Väestöennusteen mukaan suunta on huolestuttava, ja väkimäärä on hurjassa laskussa lähes kaikkialla Suomessa. Trendi koskettaa myös koko Etelä-Pohjanmaata.
“Jotta alueemme elinvoimaisuus on turvattu myös tulevaisuudessa, tarvitaan monenlaisia toimia nyt. Yksi keskeinen tekijä on se, että saisimme jo tänne muuttaneet ihmiset pysymään täällä”, Hurrila pohtii.
MDI listasi Etelä-Pohjanmaan raportin ohelle ehdotuksia ja ideoita toimenpiteiksi, joiden avulla alueemme tilanteen suuntaa voisi lähteä kääntämään. Kolme keskeistä teemaa nousi esiin: pitovoiman lisääminen, palveluiden selkeyttäminen ja yhteisöllisyyden kasvattaminen.
