Metsänhoitopalveluita tarjoavan lappajärveläisen vuonna 2017 perustetun Vulpes Foma Oy:n Vesa Haapasaari ja Matti Saarenpää toteuttivat Lappajärven yhteismetsän metsäsuunnitelman. Pääosin Järviseudun alueella toimivalla yrityksellä on hoitotiloja myös itäisessä ja eteläisessä Suomessa. Yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa metsänhoitosuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen, tila-arviot myyntiä tai perunkirjoitusta varten ja erilaiset metsänhoidolliset palvelut, kuten puukauppojen kilpailuttaminen ja taimikonhoidot. Metsänomistajien palvelemiseen perustettu yritys on hoitanut isojen metsänomistajien, kuten julkisyhteisöjen ja yhteismetsien metsäomaisuutta yksityisten metsänomistajien lisäksi.
–Meillä on täyspalvelupaketti ja palvelutaso vaihtelee asiakkaan tarpeen mukaan. Osalla on tarve pitkäaikaiselle ja kokonaisvaltaiselle metsäomaisuuden hoidolle, osalla yksittäiselle palvelulle, vaikkapa taimien istuttamiselle. Joillekin hoidetaan kaikki avoimella valtakirjalla. Alalla riittää toimijoita, mutta se millä me on koitettu erottautua, on tiiviimpi hoitosuhde. Tarkkaillaan hoidettavia alueita metsänomistajan puolesta, pidetään ne hyvässä kasvukunnossa ja pidetään maanomistaja ajan tasalla. Toiminnan johtotähtenä on asiakkaan etu, mieltymykset ja halut: kaikki mitä tehdään, tehdään ammattitaidolla metsänomistajien ja metsien parhaaksi, miehet kertovat.
–Metsänomistajan kannattaa hankkia ajantasainen metsäsuunnitelma riippumatta siitä, hoitaako metsiä itse vai käyttääkö ammattilaisten apua. Suunnitelma tarjoaa hyvän selkärangan metsäomaisuuden hoitoon antamalla ohjeellisen aikataulun eri toimenpiteille. Se myös auttaa hahmottamaan tulojen ja menojen jaksottumisen ja kymmenvuotiskauden taloudellisen tuloksen.
Läheinen suhde luontoon yhdistää yrittäjiä
Läheinen suhde luontoon yhdistää kaksikkoa. Luonnossa viihdytään niin vapaa-ajalla kuin töissäkin.
–Pienestä asti on koluttu metsässä. Siinä on jotain mystistä, joku sinne aina vetää töissä ja harrastuksissa. Luonnossa kiehtoo tietynlainen kiertokulku ja tietty pysyvyys samaan aikaan. Vaikka talousmetsät uudistuvat ja muuttuvat kaiken aikaa, on kaikki kuitenkin kokonaisuutena pysyvää, Haapasaari kertoo.
–Metsä ja luonto on juurtunut selkäytimeen. Olen asunut metsätaipaleen varrella, niin se on aina ollut siellä. Minulla on harras suhde metsään ja luontoon, sen kunnioittamiseen. Luonnossa hurmaa arvaamattomuus, se yllättää kerta toisensa jälkeen. Metsä on muuttumaton, puusto vaihtuu, samoin kuin me ihmiset, Saarenpää jatkaa.
Metsä ja luonto ovat olleet molempien työssä mukana enemmän tai vähemmän koko elämän ajan. Saarenpää teki yli 30-vuotisen uran Metsänhoitoyhdistyksessä ja oli perustamassa Lappajärven yhteismetsää vuonna 2014.
–Viimeisenä työvuotenani Metsänhoitoyhdistyksessä tuli ajatus yhteismetsästä. Mietittiin, että se voisi olla hyvä tapa palvella muualla asuvia metsänomistajia. Vesa teki opinnäytetyönään tutkimuksen metsänomistajien halukkuudesta perustaa yhteismetsä. Halukkuutta ilmeni, ja Lappajärven yhteismetsän toiminta alkoi sitten vuoden 2015 alussa. Olin silloin jo eläkkeellä ja päädyin yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajaksi. Olin siinä tehtävässä ensimmäisen 10-vuotiskauden.
Yhteismetsän käynnistyminen osoitti yhteistyön toimivuuden kaksikon välillä. Parin vuotta myöhemmin se nousikin uudelle tasolle.
–Käynnistelin tätä toimintaa vuonna 2017 työpaikan vaihtamisen yhteydessä ja kysyin Mattia jo alussa mukaan. Hän oli tietenkin heti valmis kuin Melperi sotaan. Ollaan hyvät ystävät, tullaan hyvin toimeen ja on tehty yhdessä paljon hyviä reissuja, Haapasaari toteaa.
Etäilyn sijaan jalkautumista
Kaksikko kiertää hoidettavia palstoja jalkapatikalla Järviseudun lisäksi jonkin verran muuallakin Suomessa. Ensi viikolla miesten tie vie Sallaan, jossa viipyillään viikon verran erämaakämpässä asuen ja metsiä kiertäen. Ehkä samalla vähän lintujakin pyytäen.
–Paljon pystytään nykyisin tekemään etänä, mutta me uskomme silti jalkautumiseen. Jos ei saappaat kulu niin ei tule tulosta yritykselle eikä maanomistajalle. Mukana kulkevat aina paperikartat ja suunnitelmatulosteet. Seurataan erityisesti tiettyjä tunnistettuja kohteita, joissa lähivuosina tarvitaan toimenpiteitä. Samalla tarkkaillaan, mitä toimenpiteitä metsissä on tehty, että onko toteutettu niin kuin on suunniteltu.
