Syksyllä Lappajärvellä tarjolla harvinaista herkkua: luontosarjassa eturivin tieteilijöitä

Lappajärvi-seurassa pohdittiin, miten kehittää Geopark-teemaan ohjelmasisältöä. Keskusteluista kehittyi syyskuussa käynnistyvä luentosarja, johon on saatu puhujiksi maamme eturivin tieteentekijöitä. Luentosarjan ympärille kehitettiin Tähdenlentoja kraatterijärveltä – luentoja luonnonperinnöstä -hanke.

–Tavoitteena on tuoda Kraatterijärven Geoparkiin tieteellistä sisältöä ja tehdä luontoa ja luonnonperintöä tunnetuksi alueella. Ajateltiin, että järjestetään yksi luento, ja siitä se sitten lähti kasvamaan niin, että lopulta Aisaparilta haettiin ja saatiin EU:n maaseuturahoitusta viiden esitelmän kokonaisuuteen, kertoo Lappajärvi-seuran puheenjohtaja Tuija Ahola.

Aiheet on luennoitsijoiden kanssa sovitettu sellaisiksi, että ne käyvät kaikille asioista kiinnostuneille. Mukana on luontoon ja geologiaa liittyviä aiheita. Syksyn luentosarja jatkaa kevään Geopark-tapahtumia, jolloin juhlistettiin Unescolta saatua statusta.

Esitelmät pidetään Lappajärven geolukion auditoriossa syys-joulukuun aikana.

Viiden luennon verran tiedettä

Luentosarjan käynnistää tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja syyskuun 23. päivänä aiheenaan tähtitiede ja avaruus.

Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Arto Luttinen luennoi lokakuun 21. päivänä Suomen syntyhistoriasta. Luttinen sanoo kertovansa kadonneista maailmoista kiviin kirjoitettuja tarinoita. Hän kuvaa esityksessään suomalaista alkumannerta vuoristojen ja supertulivuorten ajoilta. Maaperän historiasta kertova aihe lähtee jääkausista saakka.

Filosofian tohtori, törmäyskraatteritutkija ja planeettageologi Teemu Öhman puhuu marraskuun 4. päivänä kraattereista meillä ja muualla ja kuvailee, mitä maapallon ja muiden planeettojen törmäyskraatterit voivat kertoa Lappajärvestä.

Marraskuun 18. päivänä Helsingin yliopistolla työskentelevä selkärankaispaleontologi Mikko Haaramo päästää näyttämölle dinosaurukset ja kertoo Fennoskandian eläimistöstä liitukauden lopulla eli noin 75 miljoonaa vuotta sitten.

Luentosarjan päättää joulukuun 2. päivänä Vaasan yliopiston professori Petri Välisuo. Hän kertoo Merenkurkun avaruuskeskuksen toiminnasta, mikrosatelliiteista, satelliittipaikannuksesta ja kaukokartoituksesta.

Aino Alppinen

Esko Valtaoja: Pitää puhua niin että itsekin ymmärtää

Turun yliopiston avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on pidetty puhuja ja tunnettu tieteen kansantajuistaja. Hänet on valittu neljä kertaa merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi. Hän on julkaissut 15 kirjaa ja 400 kolumnia.

Miten hän lähestyy puhujan tehtävää tullessaan Lappajärvelle syyskuussa? Miten hän puhuu nuorille geolukiolaisille, asiasta viran puolesta kiinnostuneille tai uteliaille muuten vain paikalle osuneille?

Emeritusprofessori hymähtää ystävällisesti kysymyksen kuullessaan ja ryhtyy pohdiskelemaan asiaa. –Ihan helppoa. Pitää puhua niin, että itsekin ymmärtää. Tämä isoäidin ohje on auttanut hämmästyttävän pitkälle. Tämä on eri juttu kuin puhua ammattilaisille. Ajattelen, että tämä on viihdettä eikä opetusta tai valistusta, pohdiskelee Valtaoja.

–Puhun aina ikään kuin itselleni. Jos itse istuisin tuolla yleisön joukossa, niin mistä olisi hauska kuulla ja miten esitettynä. Aloin aikanaan puolivahingossa kirjoittaa kirjoja. En osannut muuta tehdä kuin otin tietokoneen syliin ja olin ihan kuin kirjoittaisin itselleni. Tai höpöttelisin itseni kanssa. Muutkin ihmiset pitävät tuloksista. Koetan välittää sitä innostusta ja kiinnostusta.

Lue myös nämä jutut

Kansainväliset opiskelijat ovat Vimpelille tärkeä osa kunnan elinvoimaisuutta ja kulttuurista rikkautta 

Vuoropari etsii jatkajaa Vimpelissä 

Järvilakeuden Amazing Race yllätti suosiollaan – yleisö pääsee seuraamaan kisaa sunnuntaina kuudessa paikassa