Eläkeyhdistysten sokkoretket piristävät eläkeläisiä ja liike-elämää 

Näppärikurssilaiset virittelevät yhteissoittoa. Ohjaajilla täytyy olla todellinen palo musiikin opettamiseen, kun on pidettävä lisäksi 350 oppilaan lauma kasassa.
Näppärikurssilaiset virittelevät yhteissoittoa. Ohjaajilla täytyy olla todellinen palo musiikin opettamiseen, kun on pidettävä lisäksi 350 oppilaan lauma kasassa.
Näppärikurssilaiset virittelevät yhteissoittoa. Ohjaajilla täytyy olla todellinen palo musiikin opettamiseen, kun on pidettävä lisäksi 350 oppilaan lauma kasassa.
Näppärikurssilaiset virittelevät yhteissoittoa. Ohjaajilla täytyy olla todellinen palo musiikin opettamiseen, kun on pidettävä lisäksi 350 oppilaan lauma kasassa.
Julkaistu:
Kategoria:

PAIKALLISET eläkeyhdistykset järjestävät eläkeikäisille monipuolista toimintaa: liikuntaa, kulttuuritapahtumia, teatteriretkiä, erilaisia muita tilaisuuksia ja matkoja. Erityisen suosittuja ovat sokkoretket. Osallistujat eivät siis tiedä, minne mennään. Matka suuntautuu lähialueelle niin, että illalla päästään kotiin ja nukkumaan omaan sänkyyn. Monelle ikäihmiselle se on tärkeä asia, kertoi Eläkeliiton Lehtimäen yhdistyksen matkavastaava Eija-Liisa Keskinen. 

Sokkoretkillä tutustutaan opastetusti lähialueiden kohteisiin, joihin lähtöpaikasta on matkaa tunnista kahteen. Kahvittelut ja hyvä lounas kuuluvat asiaan. Kun bussilastillinen eläkeläisiä pysähtyy kahville tai ruokailemaan, siitä tulee aina mukava lisä paikallisen yrittäjän päivän kassaan. Retket antavat työtä myös lähialueen linja-autoyrityksille. Kun koulukyyditykset ovat kesätauolla, tilausmatkat pitävät pyöriä pyörimässä. 

ELÄKELIITON Lehtimäen yhdistys teki sokkoretkensä kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Vetäjänä toimi Eija-Liisa Keskinen 12 vuoden kokemuksella. Tällä kerralla retki oli poikkeuksellinen myös hänelle.  

–Nyt on niin, että minäkään en tiedä kuin ensimmäisen kahvipaikan. Kollegani sai idean yhdessä kokouksessamme, että mepä järjestämme teille retken.  

Retken oli suunnitellut kaustislainen Pirjo Palosaari-Penttiä. Päädyimme siis Kaustiselle. 

Musiikki oli vahvasti läsnä. Kun astuimme Pesolan Leipomon kahvila/myymälään, saman tien kajahti soitanto mestaripelimanni Asko Hanhikosken johdolla. Lounaan jälkeen Hotelli Kaustisessa meille esitteli taitojaan Kaustisen mieslaulajista koottu oktetti. Yhtenä kappaleena kuultiin Ruislevän ylistyslaulu. Kävimme myös Kaustisen alakoululla kuulemassa näppäripelimanneja. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla koululla pidetään aina näppärikurssit. Osallistujia on ympäri Suomen ja ulkomailtakin. Nyt heitä oli noin 350, nuorimmat nelivuotiaita. Pirjo Palosaari-Penttilä totesi, että Kaustisella synnytään viulu tai tanhukengät kainalossa. Ellei näin ole, niin sitten harrastuksena ovat hevoset. Kaustisella on tunnettu ravirata ja monipuolista hevosalan koulutusta. 

Vierailimme myös Kaustisten kirkossa. Etelä-Pohjanmaan museon jo eläkkeellä oleva amanuenssi Risto Känsälä kertoi elävästi kaustislaisen Kuorikosken kirkonrakentaja- ja -korjaajasuvun tarinaa. Selvisi, että Kaustisten ja Lehtimäen kirkko ovat pohjaratkaisultaan samanlaisia sisäviisteisiä ristikirkkoja. Kummankin kirkon ensimmäisiä korjauksia 1800-luvun puolivälissä on johtanut Jaakko Kuorikoski. 

Risto Känsälä kertoi, että aikanaan naapurikunta Veteli sai kirkkonsa ennen Kaustista kyseenalaisella tavalla. Kun ei päästy yhteisymmärrykseen, kirkko päätettiin rakentaa sinne, jossa tulee ensimmäinen vainaja. Kaustisella kuoli matkalla ollut romaninainen ensimmäiseksi, ja peli vaikutti selvältä. Ennen kuin hänet saatiin hautaan, veteliläiset kävivät varastamassa vainajan. Niin kait se on, että tarkoitus pyhittää keinot. 

Kotimatkalla pysähdyttiin vielä Räyringillä Leivon Leipomossa. Martta-yhdistys tarjosi ulkosalla korppukahvit. Leipomon myymälästä moni tuli ulos kolmen kilon korppusäkin kanssa ja pikkuleivät lisänä. Oltiin tyytyväisiä sekä ostoksiin että matkaan. 

Sirpa Perkkiö 

20250604 094850
Asko Hanhikosken pelimanniporukka.

Jaa Somessa

Jätä kommentti