PESÄPALLO on ollut osa Järviseudun kesää vuosikymmenten ajan, ja yleisömäärät ovat vaihdelleet historian käänteiden, sään, sarjajärjestelmien ja seurojen menestyksen mukaan. Vimpelin Saarikenttä on toistuvasti ollut näyttämönä, jossa pesäpallokansa on täyttänyt vallit ja katsomot äärimmilleen. Käännekohtia yleisömäärien kehityksessä on ollut useita – vuodet 1987, 1990 ja 2010 ovat jääneet monen mieleen erityisinä.
Jo 1930-luvulla pesäpallo veti yleisöä pääkaupunkiseudulla: Hesperiassa ja Olympiastadionilla väkeä oli 4000–5000. Vuoden 1982 Olympiastadionin ottelua seurasi peräti 13 100 katsojaa. Itä–Länsi-ottelut ovat perinteisesti olleet kansan juhlaa – Vimpelissäkin pelatussa Itä–Lännessä yleisömäärä nousi 5572:een.
Veto hurmasi 1987–1991 – pudotuspelit vetonaulana
Vuonna 1987 tehty sarjajärjestelmän muutos toi uudenlaista mielenkiintoa pesäpalloon. Kahdeksan parasta joukkuetta jatkoi runkosarjan jälkeen pudotuspeleihin, jotka osoittautuivat yleisömenestykseksi. Katsojakeskiarvo nousi yli 3200:n. Samana vuonna Saarikentällä nähtiin myös kenttämuutoksia, kun rajat levenivät ja peli sai uudenlaisia ulottuvuuksia – juoksuja tuli enemmän, ja sitä tultiin katsomaan.
Veto teki keskimäärin kahdeksan juoksua peliä kohden, jääden vain Kiteen taakse. Puolivälierissä esimerkiksi ottelussa Kankaanpäätä vastaan yleisöä oli jälleen yli 2000. Vedon ja Ankkureiden paikallispelit keräsivät 1980-luvun lopulla väkeä 1400–2200, ja Järviseudun derbyn draamaa vuodelta 1991 muistellaan yhä – helteisessä säässä peli päättyi Vimpelin voittoon 4–3, katsojia 4724.
Katsojat tulevat läheltä ja kaukaa – menestys vuosina 2010, 2016 ja 2022 näkyi katsomoissa
Vedon puheenjohtajana vuosina 1983–1985 toiminut Seppo Kataja kertoo, että Vimpelissä elettiin vahvaa pesäpallobuumia vuonna 1987. Peleissä oli tuolloin parhaimmillaan yli 2200 katsojaa, vaikka sää – jopa kolmen asteen lämpötila – rajoitti yleisöryntäystä. Vimpeliin saavutaan katsomaan pesäpalloa paitsi paikkakunnalta itseltään, myös Vetelistä, Halsualta, Lappajärveltä, Kauhajoelta, Kyyjärveltä ja aina Laihialta asti.
J-P Kujalan mukaan jopa puolet yleisöstä saattaa tulla lähialueilta. Heinäkuun lomalaiskausi ja pesisfestarit nostavat yleisömääriä. Menestyskaudet – kuten 2010, 2016 ja 2022 – näkyvät piikkinä myös katsomotilastoissa.
Naisten pesäpallo nousussa – Pesäkarhujen ilmiö ja Saarikentän yleisömäärät
Naisten Superpesiksessä Porin Pesäkarhut on muodostanut ilmiön, joka hakee vertaistaan suomalaisessa naisurheilussa. Vuoden 2010 loppuottelussa Kirittäriä vastaan yleisöä oli 3735. Saarikentällä Vedon ja Virkiän kohtaamiset keräsivät niin ikään yli 1000 katsojaa useaan otteeseen.
Fuengirolassa ja Jyväskylässä pesis vetää – koronapandemia verotti yleisöjä
Myös ulkomailla pelatuilla otteluilla on ollut yleisömenestystä: Fuengirolassa pesäpalloa on seurattu runsain joukoin jo useampana vuonna. Viimeisimmässä Sotkamon ja IPV:n kohtaamisessa katsomossa oli noin 2500 henkeä. Jyväskylässä Koskenharjun ”kattilassa” 1980-luvulla pelatut Lohen ja Kirin paikallisottelut kiinnostivat suuresti.
Koronapandemian vuosi 2020 jää pesäpalloilun historiankirjoihin synkkänä ajanjaksona yleisömäärien osalta. Katsomorajoitukset ja pelko pitivät monet kotona. Vain neljän seuran kotiotteluiden yleisökeskiarvo ylitti tuhat katsojaa. Fanikameralähetykset ja monien pelien suuri määrä ovat nekin vaikuttaneet katsojamääriin. Tulevaisuudessa monikameratuotannot saattavat muuttaa pelien kulutusta entisestään – suurin muutos on odotettavissa vuosina 2026–2027.
Saarikentän henki elää – mutta katsojamäärät peilaavat aikaa
Vimpeli on aina ollut pesäpallopitäjä, jossa perinteet velvoittavat. Jo vuonna 1938 kolmessa kotiottelussa ylitettiin 1000 katsojan raja. Ensimmäinen kunnon katsomo saatiin Saarikentälle vuonna 1945 ja nykyinen, 3300 istumapaikkaa tarjoava katsomo rakennettiin vuonna 1990. Hiekkatekonurmi tuli neljä vuotta myöhemmin.
Tulevalle kaudelle Vedon katsojamäärä on budjetoitu 1800 katsojan tasolle. Kujalan mukaan työttömyys ja yleinen taloustilanne voivat heijastua katsomoon. Palveluja pyritään kuitenkin jatkuvasti parantamaan – tavoitteena on, että Saarikentällä viihtyy yhä useampi pesäpallokansan edustaja.
Lasse Pippola
