GEOPARK-VIIKON Vimpelin päivä päättyi tapahtumaan Lakis Areenalla, jossa Kraatterijärvi Geoparkin toiminnanjohtaja Sari Hyttinen kertoi lyhyesti Geopark-viikon tapahtumista ja muistutti, että Geopark tarkoittaa myös yhdessä tekemistä, me-henkeä ja yhteisöllisyyttä.
Kestävän matkailun toimintaympäristö Järvi-Pohjanmaalla-hankkeen projektipäällikkö Ulla Laukkala kertoi hankkeesta ja esimerkkejä sen osa-alueista, sekä toi esille, että meille itsestäänselvyydet voivat olla ulkolaisille valtavia elämyksiä, kuten marjastus, laavulla paistetut makkarat ja vaikka jäällä kävely.
Kraatterijärvi Geoparkin geologi Teemu Öhman puolestaan kertoi geoparkeista maailmalla (229) ja Suomessa (5) ja kuinka UNESCO hallinnoi geoparkeja.
Kraatterijärven Geoparkista Öhman totesi, että se meidän geoparkimme tarkoittaa elävää luontoa kasveineen ja eläimineen, arkeologisia kohteita, kuten kivikautisia asuinpaikkoja, muinaishautoja, tervanpolttoa, arvokkaita kulttuuriympäristöjä, kuten Vimpelin pyöreää kirkkoa, paikalliskulttuuria, kuten pesäpalloa ja Vimpelin Väinämöistä ja tietysti itse meteorikraatteria kaikkineen.
Hän kertoi myös kraatterien synnystä, niiden määrästä maailmasta ja kuinka nimenomaan Suomessa tietyllä vyöhykkeellä on runsaasti kraattereita. Toki vain 12 on Suomesta löydetty.
Esille tuli myös, kuinka Lappajärvi todettiin vasta 60-luvulla meteorin aikaan saamaksi kraatteriksi ensin muun muassa ruotsalaisen Nils-Bertil Svenssonin julkaisussa 1968 ja sitten Martti Lehtisen lisensiaattityössä 1969.
Törmäys tapahtui 78 miljoonaa vuotta sitten ja 2,6 miljoonaa vuotta sitten alkanut jääkausijakso, joka jatkuu edelleen, on lukuisien jääkausien myötä muokannut kraatterin reunoja.
Öhman otti esille myös vuonna 2003 sattuneen maanjäristyksen ja näytti, kuinka Lappajärven kraatterin reunoilla on ollut lukuisia pienempiä järistyksiä. Öhman arveli, että kraatterin reunat hytkyvät edelleen.
Lopuksi Teemu muistutti, että alueeltamme löytyy maailman vanhimmat mikrofossiilit nivelmadoista, jotka ovat kastematojen esiasteita.
Heikki Salmela
