VIMPELIN VEDON superpesisjoukkueen yleisöharjoituksia Vimpelin liikuntahallin yläparvella oli seuraamassa melkoinen väkimäärä. Se oli näyttävä tuen osoitus niin pelaajille kuin pelinjohdolle. Kaikki varmaan odottivat uuden kapteenin, uuden pelinjohtajan ja Pesäpalloliiton johtokunnan uuden jäsenen haastatteluita. Ensi yrittämällä näkyivät haastattelija ja haastateltavat, alussa kuului jonkin verran heidän puhettaankin. Toisella yrittämällä kuului sanoja hieman enemmän, mutta miehiä ei näkynyt. He olivat uudessa haastattelupisteessä, kätkössä yläparven alapuolella.
Harjoitusten seuraamista haittasi aika lailla katosta roikkuva suojakangas. Sitä ei ollut vedetty sivuun, vaan kurottu roikkumaan keskelle katsomon etulaitaa vasten. Siitä se peitti melkoisen osan alhaalla olevan kentän näkymästä, vaikka parikin katsojaa yritti kangasta kuroa supumpaan tilaan. Kankaan sijaan katsomoon olisi kaivannut muutamia istuimia. Uskoisin, että iäkkäämmät kannattajat olisivat olleet hyvillään mahdollisuudesta istua tuoleilla. Mikähän olisi oikea luonnehdinta mainostetusta kahvitarjoilusta? Termoskahvi ja musta muovikaukalo pullapaloineen oli melkoisen karu versio tarjoilusta.
Kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle, mutta kovin suurta tahi laajamittaista voimainponnistusta ei olisi etukäteen tarvittu, jotta harjoitusilta olisi saatu toimivaksi. Pesäpalloliiton edustaja puhui Saarikentällä viime kesänä siitä, mikä pitäisi olla seurojen tärkeimmän huomion kohteena. Ilman sen tahon huomioon ottamista seurat eivät menesty. Puhuja nimesikin tuon tahon. Se on katsomoon tulevat kannattajat. Tammikuinen ilta törmäsi vasten tuota ideaa. Eikä tilaisuutta voi pitää kovin onnistuneena jäsenkeräyksen avauksena. Onneksi moni näytti listaan nimensä kirjoittavan. Ja kyllä minäkin 30 euron jäsenhinnan maksoin, koska uskon yrittäjävetoisen uuden johtokunnan ottavan todesta myös yleisön vaateet.
Saarikentän sisääntulo kaipaa siistimistä
SAARIKENTTÄÄ uudistetaan. Toivottavasti uudistus koskee myös sisääntuloa. Viime kesänä ihmetytti yhäkin kunnantalon puoleinen sivu. Siinä oli kentälle menoa ohjaamassa keltaista muovinauhaa, metalliaidan pätkiä ja muovitolppia, joista roikkui erimittaisia muovinauhan palasia. Oli monenlaista roskislaatikkoa, tekonurmikääreitä, muutama värikäs muovituoli, muutama rapistunut puolimakaava puutuoli. Väylä johtaa Suomen legendaarisimmalle pesäpallokentälle, mutta eipä se juuri siltä näyttänyt. Tienoo vaikutti pikemminkin kierrätyskeskuksen varastoalueelta.
Fanikaupassa taas vaikutti hiljaiselta. Ilmeisesti kukaan ei halunnut kauppaan mennä häiritsemään puhelinviestejä lukevia nuoria myyjiä. (Koska kylän ruokakaupoissa on nuoria työntekijöitä, jotka suoriutuvat hommastaan mainiosti, en epäile nuorten kyvykkyyttä. Mutta epäilen ohjauksen, ohjeistuksen ja esimerkin puutteita.) Siisteys, selkeys ja jonkinlainen yhteneväisyys Saarikentän pääväylän varren kalusteissa ei varmaan olisi taloudellisesti suuri uhraus, mutta lisäisi viihtyvyyttä.
Veto voisi hyödyntää myös Saarikenttä-festivaalia
Vedon uuden johtokunnan toivon vahvalla otteella olevan mukana tulevan kesän musiikkitapahtumassa. Viime kesän Saarikenttä-festivaalin aikaan liikkui pitäjässä raha. Musiikkivieraat näyttivät hyvin löytäneen paikalliset ruokapaikat ja -kaupat. Ja toivottavasti Evijärven tilajäätelön myyjät tulevat toistamiseen tarjoamaan hienoja tuotteitaan, tamperelaiset piiraitaan. Ja varmaan Vetokin pystyy viimevuotista parempaan. Silloin myytiin Saaressa makkaraa bajamajarivistöjen katveessa. Fanituotteita oli kaupan, mutta niitä myivät muut. Vedon aution liiketilan vastapäisellä tontilla, Suomen Pesäpallomuseon pihassa ja legendaarisen Saarikentän kupeessa myytiin fanipaitoja. Niissä vain luki Messi, Ronaldo. Tosin paitakauppa ei näyttänyt oikein vetävän, mutta ehkä paitojen ja makkarapötköjen ohella voisi kauppatuotteeksi valita muutakin. Ainakaan tilasta ei voi olla pulaa: myyntipaikkoja voi viritellä läpi keskustan kirkkoaidasta Siskon Hiussalonkiin.
Vuokko Pajala, katsomoharjoittelija
Lue myös nämä jutut
Alajärven Ankkurien valmennustiimi kasassa kaudelle 2025 – Järviseudun sanomat
