Naisten terveys vaikuttaa kansantalouteen, työkykyyn ja Suomen kokonaisturvallisuuteen. Maailman talousfoorumin ja McKinsey Health Instituten vuonna 2024 julkaisema raportti osoitti, että naiset viettävät keskimäärin 25 prosenttia suuremman osan elämästään heikommassa terveydentilassa kuin miehet. Taustalla ovat muun muassa tutkimustiedon puutteet, diagnostiikan viiveet ja naisten oireiden jääminen liian vähälle huomiolle.
Suomessa naisten terveysongelmien taloudelliseksi kokonaisvaikutukseksi on arvioitu 15,9 miljardia euroa vuodessa. Kustannukset syntyvät muun muassa terveydenhuollon menoista, sairauspoissaoloista ja heikentyneestä työkyvystä. Erityisesti 25–44-vuotiaiden naisten terveys vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, sillä näihin vuosiin osuvat usein uran rakentaminen, perheen perustaminen ja vastuu ikääntyvistä vanhemmista.
Gynekologiset sairaudet, kuten endometrioosi, kuukautiskivut ja vaihdevuosioireet, voivat heikentää merkittävästi elämänlaatua ja työkykyä. Myös mielenterveyden häiriöt ja neurologiset sairaudet voivat vaikeuttaa arjessa selviytymistä. Oireita ei saa vähätellä, eikä hoitoon pääsy saa viivästyä puutteellisen tiedon tai toimivien hoitopolkujen puuttumisen vuoksi.
Hyviä ja konkreettisia ratkaisuja on jo olemassa. Pohjanmaan hyvinvointialueen vaihdevuosineuvolan kokeilu osoittaa, miten naisten erityisiin terveystarpeisiin voidaan vastata suunnitelmallisesti. Tällaisia palvelumalleja on tärkeää arvioida ja kehittää, jotta vaihdevuosioireista kärsivät naiset saavat tietoa, tukea ja tarvittaessa oikea-aikaista hoitoa.
Samanlaista tavoitteellisuutta tarvitaan koko Suomessa. Naisten sairauksien tunnistamista, tutkimusta ja hoitoa on vahvistettava, ja palveluihin on luotava selkeät hoitopolut. Kuukautisvaivoihin, endometrioosiin, vaihdevuosiin sekä mielenterveyden ongelmiin on saatava apua ajoissa. Lisäksi tarvitaan kattavampaa tutkimus- ja rekisteritietoa, jotta sairauksien vaikutukset voidaan tunnistaa ja hoidon resursseja kohdentaa oikein.
Naisten terveys on nostettava kansalliseksi painopisteeksi. Varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen hoito parantavat elämänlaatua, tukevat työkykyä ja voivat vähentää myöhempiä kustannuksia. Kun naisten terveys otetaan vakavasti, koko Suomi voi paremmin.
Alina Lehto
Etelä-Pohjanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja
työterveyshoitaja
