Sivistyspalveluiden taannoinen esitys varhaiskasvatuspaikkojen pulan ratkaisemiseksi oli pysäyttävä esimerkki siitä, miten asioiden valmistelu uhkasi viedä päätöksenteon pahasti väärään suuntaan. Alun perin varhaiskasvatuspaikkojen lisäämiseen ratkaisuksi kaavailtu Mäntymäen lisäosa todettiin yllättäen liian kalliiksi – suunnitelma olisi luonut erikoisen tilanteen, jossa samalla pihalla toimisi kaksi erillistä päiväkotia omine jakelukeittiöineen.
Tämän tilalle sivistyspalvelut pyöräytti nopeasti uuden vision: siirretään kahdelle kyläkoululle päiväkodit ja siirretään näiden koulujen oppilaita muualle.
Uusi esitys herätti heti kättelyssä suuria kysymysmerkkejä kuntalaisissa. Toiselle ”päiväkotikoululle” oli määrä siirtää lapset kahdesta muusta päiväkodista ilman, että kuntaan saataisiin yhtäkään todellista lisähoitopaikkaa lapsille. Toiselle koululle taas luvattiin tuulesta temmattu määrä pikkulapsia, mutta mitään takuita lapsimäärän pysyvyydestä ei annettu edes vuodeksi eteenpäin. Yhdestä kylästä olisi teollisuudessa työskentelevät vanhemmat pakotettu ajamaan lapsensa hoitoon huonokuntoista tietä pitkin toiseen kylään ja palaamaan taas takaisin lähtöpaikalle töihin.
Lapsimääriä koskevien lukujen luovuttamista aluksi esteltiin ja kyliä toivottiin olemaan kirjoittamatta vetoomuksia. Kun luvut viimein saatiin, niissä oli virheitä niin oppilasmäärissä kuin euroissakin. Oli esimerkiksi tietyn ikäluokan oppilasmäärä koululla merkitty nollaksi, vaikka todellisuudessa heitä oli 6. Tuo 6 oli siirretty tilastossa toisen koulun oppilasmäärään kuuluvaksi. Lisäksi selvitystyön myötä paljastui kuntalaisten mielestä valmistelua ja päätöksentekoa estäviä jääviyskysymyksiä. Valtuutettujen ja luottamushenkilöiden päätöksentekoon yritettiin siis vaikuttaa virheellisillä tiedoilla, ja tavoitteena oli selvästi ajaa uusi idea läpi nuijan kopautuksen mahdollisimman nopeasti.
Onneksi vanhemmat pääsivät kärryille siitä, mitä kulissien takana tapahtuu. Asiassa häviäjinä olevat kylät yhdistivät voimansa, ja alkoi vuorokausien mittainen sitkeä taistelu faktojen selvittämiseksi ja huonon suunnitelman kumoamiseksi. Tarvittiin kymmeniä puheluita, satoja viestejä sekä kylien yhteinen tilaisuus useamman valtuutetun kanssa, jotta kuntalaisia lopulta kuunneltiin. Tämän ansiosta koko huteralla pohjalla ollut uusi idea vedettiin lopulta takaisin pöytälaatikkoon.
Selvitystyöhön käytetyt tunnit paljastivat sen, että kuntalaisten on todellakin oltava hereillä virkamiesten valmisteluiden suhteen ennen kuin jotain peruuttamatonta ehtii tapahtua. Tässä tapauksessa suurimmat kärsijät olisivat olleet ensisijaisesti lapset, jotka olisivat joutuneet pelinappuloiksi sekavaan siirtorulettiin. Samalla yritettiin iskeä kolmen kylän elinvoimaan ja yhteisöllisyyteen.
Lopussa kiitos seisoo. Onneksi päättäjät lopulta pysähtyivät ja kuuntelivat kuntalaisia – siitä saamme olla syvästi kiitollisia. Pidetään silmät auki jatkossakin.
Joukko huojentuneita kuntalaisia
