Droonit tulevat vauhdilla metsänhoidon avuksi – etenkin lannoituksessa

Arto ja kaverit
Metsänhoitoyhdistys Suomenselän toiminnanjohtaja Arto Alanen, kuvassa keskellä, tähysi edestakaisin ”pörräävää” droonia, joka teki selväksi, kuinka näppärästi pienten metsäalojen lannoitus uudella tekniikalla käy. Alasen kanssa kuvassa vasemmalla on Juha Pohjoisaho ja oikealla Antero Lahti. 
Arto ja kaverit
Metsänhoitoyhdistys Suomenselän toiminnanjohtaja Arto Alanen, kuvassa keskellä, tähysi edestakaisin ”pörräävää” droonia, joka teki selväksi, kuinka näppärästi pienten metsäalojen lannoitus uudella tekniikalla käy. Alasen kanssa kuvassa vasemmalla on Juha Pohjoisaho ja oikealla Antero Lahti. 
Julkaistu:
Kategoria:
,
Lukuaika:
2–3 minuuttia

Perjantaina 2. lokakuuta kävi melkoinen kuhina Alajärven keskustan tuntumissa Kanaharjun tiellä, jonne oli kutsuttu metsänomistajia ja muita asiasta kiinnostuneita teemalla Mitä on metsänhoito tänään. Paikalla oli ainakin 250 kävijää makkaramenekistä laskien. Kohde oli Alajärven yhteismetsän noin 30 hehtaarin metsäpalsta. Järjestelyistä vastasi Metsänhoitoyhdistys Suomenselkä. Toiminnanjohtaja Arto Alanen valisti, että kohde soveltui erittäin hyvin metsänhoidon eri vaiheiden ja niiden vaatimien toimenpiteiden esittelyyn.

–Kohteessa oli taimikon käsittelyä, meneillään olevaa harvennusta ja lannoitusta, jota kohdennettiin noin kahdeksan hehtaarin alueelle. Kävijöille havainnollistettiin myös, mihin hakattu puu oli menossa. Tien vieren pinoissa oli siitä selkeät merkinnät.

Tapahtuman vetonaula oli droonilla tapahtuvan lannoituksen esittely. Siitä vastasi ForestVital edustajansa, myyntikoordinaattori Pekka Ylimäen johdolla.

–Droonia kannattaa hyödyntää silloin, kun lannoitettava alue jää alle kymmeneen hehtaariin. Sitä suuremmille aloille helikopterilannoitus on edelleen kustannustehokkain ratkaisu, tiivisti Ylimäki droonilannoituksen mahdollisuudet.

–Yksittäisen metsänomistajan kannalta droonit joustavoittavat lannoitusta. Pienenkin alan lannoitus onnistuu. Ei siis tarvitse alkaa etsiä läheltä muita lannoituksesta kiinnostuneita metsänomistajia helikopterille riittävän suuren lannoitusalan saamiseksi. Se madaltaa kynnystä lannoituksen käyttöön.

Lannoitus valitaan kohteen, metsän kasvuvaiheen ja metsäpohjan maaperän mukaan. Typpilannoitusta kohdennetaan puolukka- ja mustikkatyypin metsiin. Tuhkaa hyödynnetään turvemaiden puustolle ja booria käytetään ehkäisemään kasvuhäiriöistä johtuvia laatutappioita sekä boorin puutoksen aiheuttamia kasvutappioita tuottoisimmilla kasvupaikoilla. Typpilannoituksesta on todettu, että useimmissa tapauksissa sijoitus siihen tulee takaisin kaksin-kolminkertaisena 6–8 vuodessa.

Alanen pohti droonien käyttömahdollisuuksia metsänhoidossa. Lannoitus on selväpiirteinen käyttökohde, mutta kyllä drooneja käytetään jo muissakin tarkoituksissa. Metsänhoitoyhdistyksellä on nykyisin myös drooni käytössä.

–Saadut tulokset eivät vielä ole ihan niin hyviä, kuin on tavoitteena ja toiveissa. Se selveni Hannes-myrskyn tuhojen kartoituksessa. Mukaan drooneihin pitäisi saada tarkoitukseen sopivampaa automatiikkaa, jotta droonin antamasta kuvasta saataisiin riittävän tarkat tulokset johtopäätösten tekoon. Kun sitten rakennetaan sopiva kokonaisuus, tiettyjen sovellusten kehitys voi mennä eteenpäin niin nopeasti, että koko systeemistä tulee vanha muutamassa hetkessä. Alanen totesi lopuksi, että droonit joka tapauksessa tulevat kiinteäksi osaksi metsänhoitoa. Kehitys etenee vauhdilla.

Sirpa Perkkiö

Drooni
ForestVitalin myyntikoordinaattori Pekka Ylimäki (2. oik.) luonnehti työnäytöksessä käytettyä droonia keskikokoiseksi. Se oli mitoiltaan noin 3,5 metriä kulmasta kulmaan. Lannoitekuormaa se otti 70 kiloa. Drooni oli varustettu kahdella akulla, joiden toiminta-aika oli 10–15 minuuttia. Akkujen lataus kesti saman verran. Työmaata operoitiin kolmella akkuparilla, jolloin voitiin toimia keskeytyksittä. Droonilla oli myös tieto, mistä jatkaa lannoitetankkauksen tai akkujen vaihdon jälkeen.
MetsäpäiväYleisöä
Droonityönäytös oli todennäköisesti ohjelman se osa, joka veti porukkaa paikalle. Kävijöitä oli arviolta vähintäänkin 250. Työmaalle johtava tienvarsi oli niin täynnä autoja, että viimeisillä tulijoilla oli käveltävää yli puoli kilometriä. Hyvää kuntoliikuntaa oli siis myös tarjolla. Saattoi syödä makkarat hyvällä omallatunnolla.

Suosittelemme

Jaa Somessa

Jätä kommentti