Alajärveltä on ponnistanut vuosien varrella julkisuuteen monia eri alojen ihmisiä. Mutta kuka heistä on tunnetuin?
Järviseudun Sanomien gallupissa selkeän ykkössijan nappasi Liisa Keltikangas-Järvinen. Psykologian emeritaprofessori tunnetaan erityisesti temperamentin ja persoonallisuuden tutkimuksesta sekä lukuisista tietokirjoistaan. Hän on syntynyt Alajärvellä ja hänen juurensa ovat vahvasti paikkakunnalla.
Toiseksi eniten mainintoja keräsi pitkän poliittisen uran tehnyt Raimo Vistbacka. Vistbacka toimi pitkään kansanedustajana ja tunnetaan myös perussuomalaisten varhaisvaiheen keskeisenä poliitikkona.
Kolmanneksi ylsi Miia Kivipelto, neurogeriatrian professori, yksi maailman johtavia muistisairauksien ja Alzheimerin taudin ehkäisyn tutkijoita.
Gallupissa mainittiin lisäksi muun muassa Marko Maunuksela, Kirsti Doukas ja Jarkko Yli-Sikkilä. Lisäksi ääniä saivat Sarita Orava, Onni Kivipelto, Sirkka Lamminkoski, sekä Jonna ”Wildeem” Paananen
Gallupin perusteella Alajärven tunnettuus ei kuitenkaan rakennu vain yksittäisten henkilöiden varaan. Vastauksissa Alajärveen yhdistettiin vahvasti myös Komiat-yhtye ja Järviradio. Paikkakunta näkyy ja kuuluu siis ihmisten mielikuvissa niin tieteen, politiikan, musiikin kuin median kautta.
Ehkä kiinnostavinta gallupissa onkin se, kuinka erilaisia asioita ihmisille tulee Alajärvestä ensimmäisenä mieleen. Yhdelle se on tunnettu professori, toiselle pitkän linjan poliitikko ja kolmannelle musiikki tai radio.
Kysymys tunnetuimmasta alajärveläisestä näyttää siis herättävän yhtä monta vastausta kuin Alajärvellä on tunnettuja kasvoja.
”Ajattelen alajärveläisiä lämmöllä”
Liisa Keltikangas-Järvinen kertoo olevansa gallupin tuloksesta yllättynyt, otettu ja iloinen.
–Ajattelen alajärveläisiä lämmöllä, mutta erityisesti ajattelen, että olisipa isäni, mieleltään ikuinen alajärveläinen, saanut tämän kuulla! En ole alajärveläinen siinä mielessä, että olisin siellä asunut, mutta juureni ovat vahvasti Alajärvellä, Hoiskonniemen Tallbackan talossa, ja olen kyllä ollut kesä-alajärveläinen, sanoo Keltikangas-Järvinen.
–Kun olin kansakouluikäinen, oli vanhemmillani kesämökki Tulutissa, joen rannalla Kurejoen ja Alajärven yhtymäkohdassa, ja myöhemmin 35 vuotta Kaartusen järven rannalla. Kyllä minä Alajärven osaksi lapsuuttani tunnistan.
En malta olla kysymättä Keltikangas-Järviseltä, että mikä on sellainen asia, jonka hän toivoisi ihmisten ymmärtävän paremmin temperamentista ja persoonallisuudesta?
–Toivoisin, että tieto temperamentista ja persoonallisuudesta johtaisi ymmärrykseen, että olemme oikeasti erilaisia, ja tämä puolestaan suurempaan suvaitsevaisuuteen. Nyt ei ole näin käynyt, vaan tiedon lisääntyminen on pikemminkin kaventanut käsitystä normaalista, ja tuonut yhtä ahtaamman muotin, millainen ihmisen pitää olla.
Keltikangas-Järvisen mukaan ei enää riitä, että kaikkien pitää olla sosiaalisia, vaan sosiaalinen pitää olla tietyllä tavalla.
–Jos et ole oikealla tavalla sosiaalinen, saat lääketieteellisen diagnoosin. Päivittelemme lääketieteellisten diagnoosien kasvua. Yksi selitys on, että olemme ryhtyneet diagnosoimaan lääketieteellisin termein jo pieniäkin poikkeavuuksia siitä kapeasta ”hyvän ihmisen muotista”, jonka olemme ihmiselle asettaneet.
Entä kenen alajärveläisen kanssa Keltikangas-Järvinen haluaisi kahvitella?
–Luulen, että valitsisin jonkun huvilakauden kesäystävän, sellaisen kuin Bergrothin Kirsti tai Ulla.
