1950-luvulta lähtien Evijärven keskustan kyläkuvaa hallinneet rakennukset katoavat nyt maisemasta. Kuusisen talo ja entinen osuuskaupan ja myöhemmin Hankkijan käytössä ollut liikekiinteistö ovat jo maan tasalla. Monelle tuttu Iitin kioski puretaan pian.
Rakennusten häviäminen kertoo samalla laajemmasta muutoksesta maaseudulla. Monet kyläkeskusten rakennukset jäävät ilman käyttöä, kun palvelut vähenevät ja toiminta keskittyy suurempiin taajamiin. Samalla muuttuu maisema, jonka moni nykyinen aikuinen muistaa lapsuudestaan. Tutut kaupparakennukset, kioskit ja kokoontumispaikat katoavat yksi toisensa jälkeen.
Kuusisen talolla pitkä historia
Ahti Kuoppa-ahon mukaan Kuusisen talo valmistui 1950-luvun alussa. Sen rakennutti rakennusmestari Oskari Kuusinen Eeva Rautiaisen suvulle. Tuomas Kupilan mukaan samalla paikalla oli aiemmin pieni mökki tai tupa, joka toimi suvun kotipaikkana.
–Oskari Kuusinen suunnitteli ja rakennutti talon, Kupila kertoo.
Rapattu rakennus edusti aikansa rakennustapaa 1940–50-luvuilla, ja se on ollut vuosikymmenten ajan näkyvä osa kirkonkylän keskustaa.
Toinen purettavista rakennuksista palveli alkujaan osuuskaupan sivumyymälänä kirkonkylässä. Myöhemmin siinä toimivat Hankkija ja useat muut yrittäjät. Rakennuksessa oli vuosien aikana muun muassa automyyntiä, huonekalukauppa sekä Nyströmin turkisnahkojen vastaanottoa.
Kuoppa-ahon mukaan rakennusten purkaminen muuttaa kirkonkylän ilmettä paljon, mutta samalla keskusta avartuu.
–Kyllähän se kirkonkylän näkymää muuttaa aika tavalla, mutta siistiytyy samalla, hän sanoo.
–Se oli vähän vaarallinen paikka, kun nurkan takaa tultiin.
Iitin kioski jäi monen mieleen
Monelle evijärveläiselle erityisen tuttu on ollut myös Iitin kioski. Tuomas Kupila muistaa, että kioskista sai jäätelön lisäksi makkaraa, leipää ja muuta pientä syötävää aikana, jolloin kaupat eivät olleet pyhäisin avoinna.
–Siellä käytiin jo 1960-luvulla. Moni muistaa, että sieltä sai ensimmäisiä tötteröjäätelöitä.
Vaikka vanhojen rakennusten häviäminen herättää haikeuttakin, haastatellut ymmärtävät purkamisen syyt.
–Kun rakennuksille ei enää ollut käyttöä eikä ylläpitäjää löytynyt, ei oikein ollut vaihtoehtoja, Kupila toteaa.
Leevi Norrena
