Juttu lyhyesti
Lehtimäen erityiskansanopiston ratsastuskoulun tilat laajenivat yli 300 neliöllä. Hankkeen hinta oli noin 120 000 euroa. Uuden tilan avajaisia vietettiin helatorstaina.
Helatorstaina Lehtimäen erityiskansanopistolla vihittiin käyttöön ratsastuskoulun kylkeen rakennettu lisätila, jota vaatimattomasti kutsuttiin tiedotteessa ladoksi. Olihan siinä sitä latoakin, mutta lisäksi tallihenkilökunnan sosiaalitilat, varusteiden kuivaushuone ja varastotiloja: lisätilaa yli 300 neliötä.
Opistolaisia ja muita ratsastuksen ystäviä oli paikalla kuutisenkymmentä. Tyytyväisyys paistoi kasvoilta. Tervetuliaispuheessaan erityisluokanopettaja Jaana Lehisalo totesi, että tämä on iloinen päivä.
–Tänään juhlimme jotain paljon suurempaa kuin pelkkiä seiniä ja kattoa – juhlimme uutta tilaa, joka tuo meidät yhteen ja luo puitteet monille unohtumattomille hetkille hevosten parissa.
Laajennusosan suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Pentti Saarimaa Oy. Hintaa rakennukselle tuli noin 120 000 euroa. Laajoihin piha-alueiden kunnostustöihin kului noin 30 000 euroa.
Erityiskansanopistolla on ratsastettu 1970-luvulta alkaen
Ratsastus on tärkeä osa Lehtimäen erityiskansanopiston toimintaa. Ratsastuskouluun pääsevät kuitenkin kaikki, joita kiinnostavat ratsastus ja puuhailu hevosten parissa. Ratsastustoimintaa opistolla on ollut lähes 50 vuotta, tosin alku oli vaatimaton. Tietoa vammaisratsastuksen mahdollisuuksista alettiin saada Suomen Kuntoutusliiton kautta, ja ensimmäisiä kokeiluja käynnistettiin vuonna 1971. Opiston silloinen rehtori Sisko Halonen ja etenkin miehensä, erityisopettaja Esko Halonen tarttuivat vähitellen ideaan ja lähtivät kehittämään ratsastustoimintaa 1970-luvun lopulla.
Lehisalo totesi, että matkaan lähdettiin lähes tyhjästä. Ensimmäiseen talliin ei tullut edes vettä. Sitä kuljetettiin kanistereissa opistolta talleille kesällä maitokärryillä ja talvella pulkalla. Toiminnan merkitys ymmärrettiin, koskapa opisto alkoi saada vuonna 1981 tukea Raha-automaattiyhdistyksen kautta. Voitiin alkaa suunnitella uutta tallia ja maneesia. Tallille palkattiin myös ensimmäinen vakituinen työntekijä. Alue saatiin sellaiseksi, että tallilta pääsee pyörätuolilla tai hevosen selässä metsäpoluille. Taso nousi vähitellen. Tärkeä askel oli, kun uudeksi yhteistyökumppaniksi perustettiin ratsastusseura Lehtimäen Ratsastajat vuonna 1990. Suomen Ratsastajainliiton hyväksynnän ratsastuskoulu sai vuonna 1993.
Saavutuksiin kuuluu vielä, että opistolla otettiin käyttöön vuonna 1991 ensimmäisenä Suomessa lämmitettävä maneesi. Talleilla on henkilönostimet, joten pyörätuolia käyttävä henkilö voidaan nostaa turvallisesti hevosen selkään ja sieltä pois.
–Vaikka alku oli vaatimaton, nykyisin voimme tarjota upeat ja modernit puitteet kaikille ratsastajillemme, summasi Lehisalo.
Lopuksi hän osoitti kiitokset jokaiselle latoprojektissa mukana olleelle todeten, että rakentaminen on vaatinut yhteistyötä, paljon suunnittelua ja vaivannäköä.
Lehtimäen opisto on ainoa vaativaa erityistä tukea tarvitsevien vapaan sivistystyön oppilaitos Suomessa
Virallisen avauksen jälkeen päästiin herkuttelemaan pöydän antimilla ja käytiin kepparikisa kuudentoista innokkaan ja taitavan osanottajan kesken – ja kaikki palkittiin. Myös ratsastustarvikkeiden kirppariosastolla kävi kuhina. Päivä täytti kaikkien odotukset.
Rehtori Eija Saarimaa korosti myöhemmin, että Lehtimäen opisto on Suomen ainoa vaativaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten vapaan sivistystyön oppilaitos.
–Opisto tarjoaa perusasteen jälkeisiä opintoja ja koulutusta. Opiskelijarakenne aiheuttaa sen, että toiminnan järjestäminen vaatii runsaasti henkilökuntaa ja yksilöllistä tukea sekä valvontaa ympäri vuorokauden.
Saarimaa vielä muistutti, että opisto on sisäoppilaitos, jossa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen turvin opiskellaan viisi tuntia päivässä. Kun opiskelijat ovat vaikeavammaisia, heillä ei ole edellytyksiä omaehtoiseen vapaa-ajanviettoon. Opiston on huolehdittava lopusta päiväohjelmaa.
STEAN eli sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tuella on voitu järjestää monenlaista ohjattua kerhotoimintaa ja yhtenä vammaisratsastusta, joka on ehkä eniten ulospäin näkyvä toimintamuoto. STEAN rahoitusta opisto on saanut yhtäjaksoisesti 45 vuotta.
–STEAN rahoitus tälle vuodelle on vähän yli 232 000 euroa. Se on suhteellisen pieni raha opiston kokonaistaloudessa, mutta sen merkitys toiminnan laadun kannalta on aivan ratkaiseva. Toiminta on todettu useilla mittareilla tulokselliseksi vuotuisissa arvioinneissa. Saadusta rahoituksesta vammaisratsastukseen ohjautuu vuosittain noin 30 prosenttia.
Sirpa Perkkiö
