Tilaa uutiskirje Tilaa lukuaikaa Osta irtonumero Kirjaudu

Uutiset

yvinvointivaliokunta esittää kunnanhallitukselle, että se vuokraa tilat toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella Laatukumi Oy:ltä nuorisopalveluiden nuorisotilatoiminnan järjestämistä varten.

Nyt tapahtuu: Ninni Kettuli ilahduttaa lapsia syyslomaviikolla Kivitipussa

Lappajärvellä Kivitipussa nautitaan koko perheen voimalla Satumetsän taikapölystä ja Daniels ...
,
Vuodenvaihteen jälkeen Jussi Lampille jää aikaa keikkailulle. Kuva: Johanna Rautiainen.

Jussi Lampi eläkkeelle: Teatteri antaa elämyksiä ja vie hetkeksi muualle

Alavudelle neljä vuotta sitten kotiutunut lappajärveläislähtöinen näyttelijä ja muusikko Jussi ...
,
Eläkeliitto Evijärven yhdistyksen viimeinen hallitus vasemmalta lukien: Ritva Kangas, Karri Söderling, Erkki Kokko, Heino Kangastupa, Pirjo Uutela ja Vuokko Sulkakoski. Kuvasta puuttuvat Jorma Tähtinen ja Jouko Huhmarsalo.

Evijärven eläkeläisyhdistys lakkautettiin: “Ilman tekijöitä toiminta ei voi jatkua”

Eläkeliiton Evijärven yhdistyksen hallitus kokoontui torstaina 2. lokakuuta. Päätettävänä oli ...
,
Nuoriso-ohjaajaksi opiskeleva Senni Keltto toimii nuorisotiloilla valvojana. Myös alkavan työharjoittelujakson hän suorittaa Vimpelissä. –Olen aina halunnut työskennellä nuorten parissa, hän kertoo. 

Uudet nuorisotilat Vimpelissä keräsivät kehuja – ”Tänne voisi tulla vaikka joka päivä” 

Vimpelin kunnan uudet nuorisotilat avautuivat lokakuun alussa samaan aikaan kirjaston ...
2024, carolina kert, joonas caven, naisten korisliiga, promokuva, vimpelin veto, vive 8

Vedolle tappio sarja-avauksessa

Vimpelin Veto taipui viime kauden pronssijoukkue EBT:lle Naisten Korisliigan sarja-avauksessa. ...
,
Pitkään jatkunut odotus Pedro´s pizzerian ja Pub Sivuluisin palvelujen osalta on loppusuoralla.

Kaivatut palvelut palaamassa Kortesjärvelle

Marraskuussa 2024 keskustan liikekiinteistön tulipalossa käyttökelvottomiksi tuhoutuneet Pedro´s Kebab Pizzerian ...
,
Mika Pessinen (vas.), Matti Sadeharju, Riitta Huhtala ja Hannes Lammi ovat tyytyväisiä kylätalon ulkoremonttiin. –Kyllä kannatti.

Tarvolan kylätalolle esteetön kulku hankerahoituksen avulla 

Heinäkuussa valmistunut, Aisapari ry:n myöntämän EU:n maaseuturahoituksen avulla rakennettu Tarvolan ...
,
Evijärveläisessä mökissä on sattunut useita yliluonnollisia tapauksia. Kuva: Freepik.

Hyväntahtoisia henkiä 

Joskus nuorena muistan mökillä illan hämyssä, takkatulen ja kynttilöiden loisteessa ...
Kirjastosihteeri Salme Männikkö ihastelee lapsille sisustettua puolta. –Aiemmin meillä ei lapsille kunnon tilaa ollutkaan. Nyt täällä on näppärästi siirrettävät hyllyt ja vanhoista tuoleistakin tuli maalilla kuin uudet. 

Vimpelin kirjasto avasi ovensa – omatoimikirjastoon pääsee myöhemmin 

Vimpelin uudet kirjastotilat ovat nyt avoinna asiakkaille. Keskustan sydämessä sijaitsevassa ...
200-sivuinen omakustanneteos Aulis Harju Aulis – Sotaorpo Vimpelistä kuvaa Aulis Harjun elämän vuosia ennen pappisvihkimystä; elämää pääosin Lakaniemessä, missä Harju syntyi ja minne hän äitinsä kanssa palasi isänsä menehdyttyä. Välissä äiti Ottilia oli miniänä Harjulla, jossa emännyyttä hoiti Ida, isän äiti. Onnellisen hämmentyneenä 20.5.1940 klo 18.15 äitini Ottilia Harju synnytti minun näköisen pojan Anna ja Janne Uusipaikan talon ovikammarissa. Itse äitini oli nähnyt päivänvalon samassa kammarissa 25 vuotta aikaisemmin. Isäni, Uuno, oli ”siellä jossakin” – sillä osoitteella sodan aikana posti kulki. Lähes kaikkien lakaniemeläisten sodasta selviytyminen oli melkoinen ihme. Vain pari meistä lapsista jäi orvoiksi. Pieni Harjun perhe muutti rajajääkäri-isän työn perässä Ylitorniolle kesällä 1945 ja palasi Uusipaikan tilalle Uunon menehdyttyä lokakuussa. Muistelmissaan Harju muistelee lapsuusaikoja ja maatalon töitä Uusipaikan tilalla; omavaraista elämää 1940- ja 1950-lukujen Lakaniemessä. Hoidetaan kotieläimiä, kalastellaan. Lähellä on sukua ja naapureita, ystäviä. Kylän koulupojat osallistuvat tervehenkiseen Ahertajat-kerhoon, jossa saa kerätä pisteitä Kirkossa käynti kaksi pistettä, pyhäkoulu kaksi pistettä, kerhossa mukana olo kaksi pistettä. Syksyn tai kevään pisteitä keränneet voittajat laskettiin, mutta palkintoja ei juuri jaettu. Nuori Aulis ehti moneen muuhunkin; hän hieroi lehmiä ähkyä estäen ja työskenteli tiilitehtaalla. Olin ylpeä, kun 14-vuotiaana sain polttaa Uusipaikan tiiliuunia yhden sunnuntain klo 6 aamulla iltaan kello 22 ihan yksin. Ketään aikuista ei saatu töihin ja äiti toi eväitä uunin polttajalle. Oli hyvin tärkeää, ettei uuni päässyt jäähtymään eikä palanut niin, että tiilet alkaisivat sulaa möykyiksi. Väliajat sain heittää tikkaa. Se oli upeaa. Koulunkäynnistä nuori Aulis nauttii myös. Lukuaineiden lisäksi liikunta oli mieluista. Talvisaikaan jumppa tapahtui juhlasalissa, ellei luistelemaan tai hiihtämään päästy. Koripallo oli tavallisinta. Kerran opettaja toi saliin nyrkkeilyhanskat. Sain kokeilla Markus Lakaniemen kanssa näitä ”rukkasia”. Aikaa oli kolme minuuttia. Leukaan ja alavatsaan ei saanut lyödä. Pohjois-Savon prikaati kutsui 1960. Sen jälkeen oli vuorossa alan ja uran valinta. Olin kiinnostunut vahvasti luonnontiedosta ja kävin keväällä Helsingissä testeissä tavoitellen paikkaa yliopistoon. Kuitenkin syksyllä kutsui teologinen tiedekunta. Helsingissä Harju tapasi tulevan vaimonsa Mirjan, joka oli kahvinkeittäjänä Fabiksella. Paikka oli suhteellisen lähellä Yliopistoa, jossa evankeliset nuoret viettivät luentojen välillä ja välillä iltaisinkin vapaa-aikaa. Kevättalvella 1966 Marja oli lähdössä Kristianinkadulle ja totesin, että voisin lähteä saattelemaan, kun on aikaa. Taisimme sitten sopia, että voisimme mennä Hesperian pesäpallokentälle katsomaan PuMu–Vimpeli-pesäpallo-ottelua. Vimpelin porukka oli tuttua. Pesäpallo oli Marjalle tuttua Jyväskylästä. Vasta jälkeenpäin sain tietää, että Marjan äiti oli ollut aktiivi pesäpalloilija. Nuoripari vihittiin 26. marraskuuta 1967 Helsingin tuomiokirkon itäisessä kappelissa. Vihkijänä oli pastori Reijo Arkkila ja uruissa diplomi urkuri Tapani Valsta. Hääpuhe liittyi tekstiin; ”Kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat”. Äidin ja hänen vanhempiensa vakaa uskonnollisuus olivat johdattamassa minut kirkon penkkiin. Toinen elämääni ja tulevaisuutta valmisteleva seikka oli sotavuosien tapahtumat ja omani isäni kuolema. Ennakkoon minulla ei ollut aavistustakaan näistä valmisteluista, joita minun kohdalleni tehtiin. Kirjassa on myös info-osuuksia, esimerkiksi pellavasta ja sen käsittelystä, Lappajärvestä kaloineen ja Lakaniemen historiasta, vaaran vuosista ja koulutuksen muutoksista. Lopuksi Harju riimittelee kaikista kylän asukkaista. Kivinen Eeli ja Milja Kivisen Eelillä hanurissa on Väinämöisen mahti, myllyjen jyskeessä käypi jo tahti, vaan ei tuopista koskaan lopu sahti Kivisen Pentti ja Auliskin soittaa, mutta eivät he silti voi isäänsä voittaa. Milja, vaimolla, usko oli selkeä ja syvä, minulle hän opetti harva se pyhä. Harju tekee kirjassaan tiliä elämästään. Pidämme syntymää ja elämäämme jokapäiväisenä tapahtumana. Sitähän ne eivät todellakaan ole. Täydellistä vastausta elämän tarkoituksesta ei kukaan ole pystynyt antamaan. Vielä paljon enemmän kysymyksiä ja samalla vastaamattomia asioita liittyy kuolemaan. Saksalaisen teologin Althausin ajatus on, että jokainen aalto joka päättyy kuolemaan, lyö iäisyyden rantaan. Täydellistä vastausta elämän tarkoitukseen ei kukaan pysty antamaan. Kirjaa saatavilla Vimpelissä Kukkasalonki Kastanjasta sekä suoraan kirjoittajalta.

Elämän eväät eivät olleet runsaat, mutta ne kantoivat pitkälle

200-sivuinen omakustanneteos, omaelämäkerta Aulis – Sotaorpo Vimpelistä kuvaa Aulis Harjun ...
,
S-market Vimpelin markettipäällikkö Sindi Kuoppala.

Vimpelin S-marketiin uusi pakettien itsepalvelupiste 

Vimpeliin saadaan lisää vaihtoehtoja pakettien noutoon, kun S-marketin tiloihin asennetaan ...
Jss syksy24 1

Vieraskielinen väestö lähes kaksinkertaistui Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2018–2024

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen MDI:ltä hankkima raportti maahanmuuton tilannekuvasta Etelä-Pohjanmaalla on valmistunut. ...
Näkyvyys kannattaa varmistaa useammilla heijastimilla. Kuva: Risto Vauras / Liikenneturva

Mutkuttelu ei auta – nyt on aika kiinnittää heijastimet 

Liikenneturvan tuoreen kyselyn mukaan jopa 99 prosenttia suomalaisista kokee jalankulkijan ...
Js pitkästönmuistolaatta

Lappajärveläisissä kummitustarinoissa aavemaisia asioita voidaan kokea niin luonnossa kuin auton koeajossakin 

Kaksi lappajärveläistä työkaverusta, Sari ja Maarit, ajelivat autolla Itäkylän kauniissa ...
,
Järviseudun Sanomien numero 40/2025 on täynnä uutisia, ilmiöitä ja ihmisiä Etelä-Pohjanmaan Järviseudulta.

Urotöitä, kummitusjuttuja ja kymppisynttäreitä

Lue Järviseudun Sanomat 40/2025 kotisivultamme 30.9.2025 klo 16 alkaen Lappajärven ...
,
Edellinen 1…3233343536…910 Seuraava
1…3233343536…910
Uutisarkistoon
JSS logo sininen

Järviseudun Sanomat on Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla kerran viikossa ilmestyvä puolueeton paikallislehti. Levikiltään Järviseudun Sanomat on sarjassaan Suomen suurimpia viikoittaisia paikallislehtiä.

Järviseutu-säätiön apurahahakemus
Anna palautetta Tietosuojaseloste

Yhteystiedot

Järviseudun sanomat
0400 773 492
toimitus@jarviseudunsanomat.fi
Maneesintie 16
62600 Lappajärvi

Some

@jarviseudunsanomat Jss Järviseudun Sanomat +358 40 077 8542
UUTISET TAPAHTUMAT NÄKÖISLEHTI