Tilaa uutiskirje Tilaa lukuaikaa Osta irtonumero Kirjaudu

Uutiset

Jenni Hyyppä sai tuulettaa MM-pronssia. Kuva: Larieemelimedia.

Jenni Hyyppä liekehti Espanjassa – Tuloksena MM-pronssia

Jenni Hyyppä räväytti todellisen pommin lauantaina Espanjassa saavuttamalla fitnessin MM-pronssia ...
,
Kulkemisen turvaksi ja ensi kesän Itä–Länsi-arvo-ottelun vauhdittamiseksi Saarikentän kakkospuolen pikkusilta korvataan jykevällä rummulla, jolla on korkeutta 2,8 metriä, pituutta 30. Kentän salaojien kohtia tarkastavat Jallun Hiekan Tuomas Koivula ja Teemu Kataja Putkiasennus Velj. Katajasta.

Tulipas sillalle kokoa – Saarikentän tienoota uudistetaan ensi kesää varten

Vimpelin teknisen lautakunnan päätös Saarikentän sillan korjauksesta ei ehtinyt monta ...
,
Liikemaneesin tyhjentyminen uhkaavan konkurssin vuoksi heijastuu liike-elämään ja kunnankin toimintaan.

Kiinteistöpalapeliä kootaan Lappajärvellä – Järviseudun Sanomien viikon tärkeimpiä otsikoita

Klikkaa tästä paikallisiin uutisiin, jos nämä ovat menneet viikon varrella ...
,
Jorma Uimosen pihapiirissä kaatunut vanha kuusi herätteli miettimään juuria ja ihmisyyttä.

Viikon sana: Kaikella on aikansa, jokaisella juurensa

Se on lähempänä neljääsataa kuin kolmeasataa vuotta. Leukani taisi loksahtaa. ...
Eduskunnan tieto- ja viestintäjohtajana toiminut Marjo Timonen kertoi pronssipatsaista, jotka olivat istuntosalissa vuosina 1969–2017.

Pohjalaiset eduskunnassa Antti Kurvisen vieraina

Pääkaupunkiseudun Pohojalaaset -yhdistyksen jäsenet pääsivät tutustumaan eduskuntataloon ja kuulemaan Antti ...
Soinin valtuusto päätti veroprosentit vuodelle 2026.

Verotulojen ennustetaan kasvavan hieman Soinissa

Viimeisimmän Kuntaliiton (09/2025) julkaiseman veroennustekehikon mukaan vuodelle 2026 Soinin kunnan ...
,
Esko valtaoja [1948] (arkisto speakersforum)

Nyt tapahtuu: Esko Valtaoja pohtii maaseudun mahdollisuuksia Seinäjoella

Onko tulevaisuus sittenkin kylissä? Tätä kysymystä pohditaan keskiviikkona 26. marraskuuta, ...
Janne Sankelo. Kuva: Kokoomus.

Kauhavan talous on vatupassissa

Kevään kuntavaalien jälkeen siirryin Kauhavalla kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävästä kaupunginhallituksen johtoon. ...
Pesäpalloliiton Läntinen alue palkitsi Etelä-Pohjanmaan kauden parhaita Seinäjoella perjantaina. Vuoden pelaajiksi arvostettiin Vimpelin Vedon Mikko Kanala (miehet), seinäjokisen Jussittarien Liinu Turpela (naiset) ja Matilda Niskakangas (tytöt) sekä Alajärven Ankkureiden Miika Etula (pojat). Mikko Kanala pelasi henkilökohtaisella tasolla yhden uransa parhaista kausista ja oli fyysisesti hirmuisessa kunnossa. Halsuan Toivon kasvatti sijoittui kärkilyöntitilastossa neljänneksi viisi ottelua pienemmällä ottelumäärällä edellään olleisiin sekä tilkitsi kakkosvahtina oman tonttinsa ulkopelissä vakuuttavasti ja heitti useita tärkeitä paloja. Itä-Länsi-pelaaja Liinu Turpela vastaanotti valtakunnallisessa Pesisgaalassa suuren kunnianosoituksen, kun kanssapelaajat äänestivät Espoon Pesiksen kasvatin kultaisen räpylän saajaksi parhaana ulkopelaajana. Etelä-Pohjanmaalla vuoden pelaajana palkittu Turpela on todella merkittävä osa Jussittarien menestysjoukkuetta. Vasta 17-vuotias Jussittarien Matilda Niskakangas on saavuttanut nuoresta iästään huolimatta jo paljon. Superpesiksen vuoden tulokas 2024 on jatkanut vahvaa tekemistään juniorisarjojen lisäksi naisten pääsarjassa. Poikien puolella vuoden nuorisopelaajana Etelä-Pohjanmaalla ansioitui tunnetun pesäpallosuvun uusin tähti Miika Etula. Ankkureiden joukkueiden lisäksi Etula auttoi Kankaanpään Mailan Ykköspesis-joukkuetta loppukaudesta vahvalla panoksellaan. Tietotaito periytyy myös sukupolvelta seuraaville. Entisistä huippupelaajista Koskenkorvan Urheilijat Superpesikseen luotsannut Antti Kuusisto palkittiin vuoden valmentajana ja nuorten parissa erinomaista työtä tehnyt Aki Orava vuoden juniorivalmentajana. Pesiksen eteen suurella intohimolla Vuoden seurana palkitulle Koskenkorvan Urheilijoille kausi oli erityisen onnistunut. Huipputasolla toteutui odotettu paluu miesten Superpesikseen ja junioripuolella toiminta jatkui vahvana. Kauden ehdottomiin huippuhetkiin lukeutui D-junioreiden Suurleiri, joka houkutteli Koskenkorvalle ja lähialueille leirihistorian ennätysmäärän joukkueita, 139. Nais- ja tyttötuomaritoiminta on Etelä-Pohjanmaalla hyvissä kantimissa. Tuomaripalkittuina saivat kunniaa Superpesiksestä tutut, illasta toiseen varmaotteiset pesätuomarit Heidi Huhta Lapualta ja Vilma MarttalaSeinäjoelta. Yhtenä illan hienoimmista hetkistä palkittiin merkittävää pyyteetöntä työtä pesäpallon parhaaksi tehneitä toimijoita. Mikko Taittonen on tuttu ääni lajin seuraajille eri joukkueiden kotiotteluista viime vuosilta. Entinen Superpesis-pelaaja Mikko Haukkala houkutteli hulppean kattauksen entisiä ja nykyisiä tähtipelaajia Ylihärmään tähdistöotteluunsa, joka tuotti 20 000 euron potin Pesis-Junkkareiden junioritoimintaan. Tiia Alakoskela on puolestaan uurastanut tuomaritoiminnan eteen lukemattoman määrän tunteja, suurella intohimolla ja pesissydämellä. Läntisen alueen Etelä-Pohjanmaan palkitut 2025 Vuoden pelaaja, naiset: Liinu Turpela; Jussittaret, Seinäjoki Vuoden pelaaja, miehet: Mikko Kanala; Vimpelin Veto Nuorisopelaaja, tytöt: Matilda Niskakangas; Jussittaret, Seinäjoki Nuorisopelaaja, pojat: Miika Etula; Alajärven Ankkurit Vuoden seura: Koskenkorvan Urheilijat Valmentaja: Antti Kuusisto; Koskenkorvan Urheilijat Juniorivalmentaja: Aki Orava; Vaasan Mailan Juniorit Vuoden tuomari: Heidi Huhta; Lapua Nuorisotuomari: Vilma Marttala; Seinäjoki Erityismaininta: Mikko Taittonen Erityismaininta: Mikko Haukkala Pesissydän: Tiia Alakoskela Kauden menestyjiä C-tyttöjen Suomen mestari: Seinäjoen Maila-Jussit D-poikien leirihopeaa: Seinäjoen Maila-Jussit D-tyttöjen leirihopeaa: Seinäjoen Maila-Jussit D-poikien leiripronssia: Koskenkorvan Urheilijat E-tyttöjen leirimestari: Lapuan Virkiä E-poikien leiripronssia:

Mikko Kanala ja Liinu Turpela vuoden pelaajat Etelä-Pohjanmaalla

Pesäpalloliiton Läntinen alue palkitsi Etelä-Pohjanmaan kauden parhaita Seinäjoella perjantaina. Vuoden ...
, ,
Isäntä ja bussi

70 vuotta henkilöliikennettä Kortesjärvellä 

Kun tänä päivänä katselee Mantelan Liikenteen autokaaderia, ei ehkä tule ...
,
KUN kuulemme sanan olki, useimmat meistä ajattelevat peltojen olkikasoja, eläinten ruokaa tai pehmeää alusmateriaalia karjalle. Niin sitä käytettiin myös minun perheessäni. Mutta juuri samasta oljesta ihmiset ovat vuosisatojen ajan luoneet todellisia ihmeitä – koreja, hattuja (bril’ – perinteinen olkihattu), leluja ja jopa hienostuneita kodin koristeita. Isoäitini ja isoisäni talossa oli olkisia esineitä – ennen kaikkea isoisän olkihattu. Vanhempieni asunnon seinällä riippui suuri oljesta tehty taulu. Olkipunonta (suom. olkityö) on käsityötaito, joka yhdistää luonnon yksinkertaisuuden ja ihmisen mielikuvituksen ja on lahjoittanut meille yhden lämpimimmistä kansantaiteen muodoista. Ensimmäiset olkityöt ilmestyivät kauan sitten – jo silloin, kun ihmiset vasta alkoivat viljellä viljaa. Sadonkorjuun jälkeen jäi paljon pitkiä ja vahvoja korsia, ja tarkkasilmäinen ihminen huomasi, että niitä voi käyttää muuhunkin kuin polttoaineeksi tai rehuksi. Olki osoittautui kevyeksi, joustavaksi ja samalla kestäväksi. Siitä alettiin punoa köysiä, koreja, katonpäällysteitä ja myöhemmin koriste-esineitä. Ukrainassa olkityön taito kehittyi erityisesti Polissjan (Pohjois-Ukrainan metsäinen alue), Podilljan ja Slobožanshchynan (Itä-Ukrainan historiallinen alue) talonpoikaiskodeissa. Sadonkorjuun jälkeen talonväki valitsi parhaat rukiin tai vehnän oljet, kuivasi ne ja lajitteli paksuuden ja värin mukaan. Pitkinä talvi-iltoina, kun peltotyöt olivat ohi, alkoi hiljainen luova työ – mestarit punovat. Olkitöiden kauneuden salaisuus piilee itse materiaalissa. Olki hohtaa luonnollista kullanväristä kiiltoa, joka vaihtelee vaaleankeltaisesta meripihkaan. Se tuntuu kantavan sisällään auringon valoa ja kesän lämpöä. Mutta jotta oljesta tulisi taipuisaa ja “kuuliasta”, sitä täytyy valmistella: liottaa lämpimässä vedessä, kuivata ja silittää suoraksi. Silloin oljenkorsi muuttuu taipuisaksi kuin silkkinen nauha. Mestarit sanovat: “Olki ei pidä kiireestä.” Jos sen taittaa liian nopeasti, se katkeaa; jos sen kuivattaa liikaa, se muuttuu hauraaksi. Työ oljen kanssa kasvattaa siis kärsivällisyyttä, huolellisuutta ja kunnioitusta luontoa kohtaan. Punontatekniikoita on lukemattomia, mutta kaikkia yhdistää yksi perusajatus – yksittäisten korsien yhdistäminen yhtenäiseksi muodoksi. Yksinkertaisin on letitystekniikka, jossa useasta nauhasta punotaan “lettiä” koristeiksi tai hattujen nauhoiksi. Spiraalitekniikalla voidaan tehdä pyöreitä esineitä: koreja, rasioita, hattuja. On myös pitsimäistä punontaa, jossa ohuista nauhoista syntyy hienostuneita kuvioita, lumihiutaleita ja kukkia. Joskus mestarit eivät vain punoneet korsia yhteen, vaan myös ompelivat tai liimasivat ne, muodostaen tasomaisia kuvia. Näin syntyi erityinen taidelaji – olkimosaiikki (tai olkitaide), jossa oljen kiilto muistuttaa kultaa ja kuviot muistuttavat vanhojen kirjontojen ornamentteja. Aiemmin olkiesineillä oli pääasiassa käytännöllinen tarkoitus. Niistä tehtiin: koreja viljalle ja vihanneksille, rasioita, mattoja, laukkuja ja hattuja, pulloja öljyn tai hunajan säilyttämiseen sekä olkisia seinäpaneeleja talojen eristämiseen. Vähitellen punonnasta tuli kuitenkin muutakin kuin käsityötä – siitä tuli taidetta. Syntyi olkileluja, nukkeja, keväisiä lintuja ja hevosia – hedelmällisyyden, voiman ja elämänilon symboleja. Erityisen tärkeä oli didukh – joulunajaksi tehty olkilyhde, jossa kansanuskomusten mukaan asuvat esi-isien henget. Se asetettiin talon kunniapaikalle ja koristeltiin nauhoin ja jyvin. Didukh ei ollut vain koriste, vaan myös yltäkylläisyyden, rauhan ja perheen muistin symboli. Jokaisella olkiesineellä on oma “kielensä”. Ympyrä tai spiraali symboloi aurinkoa ja elämän jatkuvuutta, kolmio perheen sopua ja ristikkäiset muodot suojaa. Itse materiaali – aurinkoinen ja elämää tuova – yhdistetään hyvyyteen ja lämpöön. Siksi olkisia suojuksia ripustettiin usein oven viereen tai kunniapaikalle “pitämään järjestystä kodissa”. Koristekuvioissa toistuvat kasviaiheiset motiivit – tähkät, kukat ja lehdet – muistuttaen ihmisen yhteydestä maahan. Mestarit eivät käyttäneet malleja: jokainen teos oli ainutlaatuinen, syntynyt inspiraatiosta ja mielentilasta. 1900-luvulla, teollisuuden kehittyessä, tämä käsityö alkoi vähitellen kadota. Näytti siltä, että halvat tehdasmateriaalit syrjäyttävät oljen lopullisesti. Mutta nykyään kiinnostus luonnonmukaiseen on jälleen heräämässä. Olkityö palaa – ekologisuuden, lämmön ja ukrainalaisen identiteetin symbolina. Nykyiset mestarit luovat paitsi perinteisiä didukh-lyhteitä ja bril’-hattuja, myös moderneja design-esineitä: lampunvarjostimia, tauluja, seinäkoristeita ja jopa koruja. Olki sopii hienosti yhteen kankaan, puun ja keramiikan kanssa, antaen esineille pehmeän “aurinkoisen” hohteen. Joka vuosi eri puolilla Ukrainaa järjestetään kansantaiteen näyttelyitä ja festivaaleja, joissa olkityöt ovat kunniapaikalla. Lasten kerhoissa olkipunontaa opetetaan mielikuvituksen, hienomotoriikan ja luonnonrakkauden kehittämiseksi. Jokainen, joka on edes kerran punonut yksinkertaisen kukan tai pienen hevosen, tuntee, kuinka kesä herää eloon käsissä. Olkipunonta ei ole vain tapa valmistaa esineitä, vaan taito nähdä kauneus yksinkertaisessa. Jokaisessa oljenkorressa on pala aurinkoa, maata ja ihmisen käsiä. Se opettaa, että harmonia syntyy kärsivällisyydestä, tarkkaavaisuudesta ja rakkaudesta maailmaan. Ehkä juuri siksi olkiesineet tuntuvat lämpimiltä ja “elävinä” – ne hengittävät sitä valoa, josta ne on tehty. Svitlana Zubenko

Oljen ihme

Kun kuulemme sanan olki, useimmat meistä ajattelevat peltojen olkikasoja, eläinten ...
,
Siitäkö puhe, mistä puute, pohdiskelee Heikki Salmela Karhuahon kaiuissa. Kuva: Freepik.

Karhuahon kaikuja: Siitäkö puhe, mistä puute?

Suomessa on kai ammoisista ajoista lähtien sanonnoilla ja sananlaskuilla kuvattu ...
,
Suomen mestarin on helppo hymyillä. Kuva: Matti Airaksinen.

Pesäpallo vaihtui dartsiin ja SM-kultaan – ”Tämä laji on päästä kiinni” 

Lappajärveläislähtöinen Tommi Angervisto on pitkän linjan pesäpallokonkari ja Lappajärven Veikkojen kasvatti. Nyt laji on ...
Luonnostaan liikkeelle -hankkeen koordinaattori Cheynenne Järvinen liikutaa soinilaisia loppuvuonna yhdessä Kuortaneen urheiluopiston opiskelijoiden kanssa.

Soiniin lisävirtaa – Kuortaneen opiskelijat liikuttavat soinilaisia loppuvuonna

Soinin Luonnostaan liikkeelle -hanke saa marraskuun 17. päivä vahvistusta, kun ...
,
Alajärven seurakunnassa jatketaan ensi vuonna 1,70 prosentin kirkollisverolla.

Kirkollisveroprosentit ennallaan Kauhavalla ja Alajärvellä

Kauhavan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 11. marraskuuta, että kirkollisveroprosentti seurakunnassa ...
, , , , ,
Edellinen 1234…900 Seuraava
1234…900
Uutisarkistoon
Älä vaivu TALVIUNILLE, vaan TILAA Järviseudun Sanomien uutiskirje!
JSS logo sininen

Järviseudun Sanomat on Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla kerran viikossa ilmestyvä puolueeton paikallislehti. Levikiltään Järviseudun Sanomat on sarjassaan Suomen suurimpia viikoittaisia paikallislehtiä.

Järviseutu-säätiön apurahahakemus
Anna palautetta Tietosuojaseloste

Yhteystiedot

Järviseudun sanomat
0400 773 492
toimitus@jarviseudunsanomat.fi
Maneesintie 16
62600 Lappajärvi

Some

@jarviseudunsanomat Jss Järviseudun Sanomat +358 40 077 8542
UUTISET TAPAHTUMAT NÄKÖISLEHTI