Suomessa on rakennettu hirsitaloja yli 1 000 vuoden ajan. Nykyisin hirsirakennukset kelpaavat paraatipaikoille ja myös julkiseen rakentamiseen. Siitä on kiittäminen Alajärvellä, Perälän höyläämössä tehtyä innovaatiota lamellihirrestä.
Tiesitkö, että Alajärven Hirsitalot on myynyt pyöröhirsisen vapaa-ajanrakennuksen itselleen Englannin kuningattarelle?
Vuosikymmeniä jatkunut alajärveläisen Perälän perheyrityksen toiminta synnytti historiallisen keksinnön puunjalostusteollisuuteen. 1950-luvulla perustetun Perälän Höyläämön kehittämä lamellihirsi on mahdollistanut uuden tulemisen hirsitaloille. Sen myötä terveellinen ja turvallinen massiivipuutalo on jo noussut erityisesti pientalorakentajien suureen suosioon. Hirsitalot ovat vallanneet jo lähes kolmanneksen pientalomarkkinoista. Viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtuneen valtavan mullistuksen takana on nimenomaan lamellihirsi, joka on mahdollistanut rakenteeltaan nykyaikaiset ja arkkitehtuuriltaan kunnianhimoiset talot.
–Nykyisen kaltaista puurakentamisen buumia ei olisi ehkä Alajärvelle syntynyt ilman isää. Hän teki pitkän työmaan puun parissa. Parhaimmillaan Finwood työllisti 120 henkeä. Oltiin Alajärven suurimpien työllistäjien joukossa, ellei suurin kaupungin jälkeen, kertoo Esko Perälä.
Juuri isänpäivän alla ilmestynyt kirja Puukengistä lamellihirteen on Perälän veljesten, Eskon, Sepon ja Velin, kunnianosoitus Eemeli-isänsä tekemälle työlle. Talousneuvoksen arvonimen 1991 saanut Eemeli aloitti yritystoiminnan, jonka kultakautta olivat Hoiskon kylässä sijainneen talotehtaan Oy Finwood Ltd:n toimintavuodet.
Eemeli Perälä ei havitellut pääsyä valmiiksi katettuun pöytään. Hän tiesi, että puuhun noustaan tyvestä ja matkalla latvaan on kohdattava monenlaisia haasteita.
Yritys kehittyi pienestä perheyrityksestä yhdeksi Alajärven suurimmista työllistäjistä ja tuotannollisista toimijoista. Se oli Suomen kolmanneksi suurin hirsitalovalmistaja.
Eemeli oli yritteliäs nuori mies, joka työskenteli ennen sotaa monella alalla, muun muassa merimiehenä, mutta sota-aikana toimi myllärinä ja sen ohella valmisti puukenkien pohjia kotimaahan ja Saksaan. Sahurin hommissa hän keksi siirtohöylän, ja siitä sai alkunsa Perälän Höyläämö. Höykäystä tehtiin parhaimmillaan samanaikaisesti kolmella sahalla eri puolilla Suomea. Seuraava innovaatio oli Eemelin suunnittelema tynnyrisauna, joka toimi myös neljän hengen makuutilana. Sitä myytiin yli tuhat kappaletta.
Eemeli tartutti oman filosofiansa myös kolmeen poikaansa, jotka miehiksi vartuttuaan tulivat mukaan yritykseen Perälän Höyläämön muuttuessa osakeyhtiöksi vuonna 1975.
1982 Norjassa pidetyiltä puualan messuilta jäi Eskon käteen kahdesta puusta liimattu hirrenpätkä, josta innostuttiin itse kokeilemaan liimaamista. Liimahirsi todettiin laadukkaammaksi kuin yhdestä tukista veistetty. Jo 1986 lamellihirren osuus oli yrityksen tuotannosta 80 prosenttia.
Tuli tuhosi hallin, mutta yhteistyön avulla siitä selvittiin uuteen nousuun
Vastoinkäymisiltä yritystoiminta välttyi muuten, mutta 1988 marraskuussa tuli tuhosi hallin, jossa oli sekä sormijatkolinja että liimauskone. Lainaksi saatiin kuitenkin kalustoa, jolla toimintaa pystyttiin jatkamaan ja uusi halli rakennettiin alle kahdessa kuukaudessa. Lähdettiin uuteen nousuun, yhdessä Ankkureiden kanssa, jotka nostivat mestaruuspokaalin ylös kauden 1989 päätteeksi ja Finwood teki myyntiennätyksiä.
Fuusio ei palvellut Finwoodia
Seuraavana vuonna Honkarakenne Oyj osti 26 prosenttia Finwoodin osakkeista ja myöhemmin vielä niin, että se omisti 60 prosenttia osakkeista.
Yhtiöiden toimintakulttuurit olivat erilaiset ja Alajärvellä yhteistyöhön ei oltu tyytyväisiä. 1995 Perälän veljekset möivät loput Finwoodin osakkeet pois. Sen markkinaosuus suli pois fuusion jälkeen. Alajärven yksikkö toimi vuoteen 2013, jolloin Honkarakenne keskitti tuotantonsa Karstulaan. Tarina jatkui 1995, kun Finnlamelli Oy perustettiin. Sen tuotanto käynnistyi seuraavana vuonna ja siitä tuli Suomen kolmanneksi suurin hirsitalovalmistaja Honkarakenteen ja Kontiotuotteen jälkeen.
Uusi Koti -aikakauslehden päätoimittaja Jorma Välimaa koosti kirjan
Kirjan julkaisu perheyrityksen vaiheista oli pitkään Perälän veljesten suunnitelmissa. Veljessarjan vanhimman, Veli Perälän ystävä ja työtoveri, Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiuru ehdotti jo vuosikymmeniä sitten kirjan julkaisemista. Veli ja yhtiön toimitusjohtajana loppuvuosikymmenet toiminut Esko Perälä ryhtyivät viemään hanketta eteenpäin muutamia vuosia sitten. Veljesten serkku, historian lehtorin virasta eläköitynyt äänekoskelainen Kari Perälä ryhtyi kokoamaan aineistoa vuosikymmenien tapahtumista ja toiminnan merkkipaaluista. Veljeksiä haastattelemalla, tutustumalla Perälän Höyläämöstä ja Finwoodista kertoviin lukuisiin lehtileikkeisiin, kuuntelemalla Järviradion tekemän pitkän haastattelun Eemeli Perälästä ja kahlaamalla läpi yrityksen julkaisemat esitteet ja vuosikertomukset Karin kynästä syntyi mittavasti aineistoa kirjaa varten. Karin tuottaman aineiston pohjalta syntyi Jorma Välimaan tuottama kirja Puukengistä lamellihirteen. Välimaa on hirsirakentamiseen keskittyvän Uusi Koti -aikakauslehden päätoimittaja.
Kirjan tarina alkaa Eemelin nuoruusvuosista puukenkien valmistajana päätyen markkinoiden terävimmälle huipulle kivunneena talotehtailijana. Teos kokoaa yhteen hirsirakentamisen historiaa Suomessa ja Alajärvellä. Ulkomaille on pyritty jo 1960-luvulla. Kirjassa on hauskoja sattumuksia ja yritystoiminnan historiaa – se on kertomus uskalluksesta ja yrittäjyydestä, kovasta työnteosta ja yhteisön merkityksestä.
Veljesten itse kustantamaa Puukengistä lamellihirteen -teosta saa ostaa Esko Perälältä.
