Kaatuneitten Omaisten Liitto ry juhlii 80-vuotista taivaltaan

Kaatuneitten Omaisten Liitto ry juhlii 80-vuotista taivaltaan
Kaatuneitten Omaisten Liitto ry juhlii 80-vuotista taivaltaan juhlakonsertin merkeissä. Kuvituskuva: Freepik.
Kaatuneitten Omaisten Liitto ry juhlii 80-vuotista taivaltaan
Kaatuneitten Omaisten Liitto ry juhlii 80-vuotista taivaltaan juhlakonsertin merkeissä. Kuvituskuva: Freepik.
Julkaistu:
Kategoria:

”Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää vuoden 1939 jälkeisissä sodissa kaatuneitten, sodan aiheuttaman haavoittumisen tai sairauden johdosta kuolleiden omaisissa luottamusta tulevaisuuteen ja oma-aloitteisuutta sekä luoda yhteinen pohja heidän perheittensä huollolle. Tähän päämääränsä yhdistys pyrkii asettumalla yhteistoimintaan viranomaisten ja huoltotyötä harjoittavien yhdistysten kanssa, tukemalla taloudellisesti puutteenalaisia jäseniään, toimimalla sotaleskien työnsaannin edistämiseksi, huolehtimalla heidän lomankäytöstään ja virkistyksestään sekä muutenkin valvomalla heidän etujaan ja oikeuksiaan”. Näillä sanoin perustettiin Sotaleskien huolto r.y, 1945. Myöhemmin liiton nimeksi muutettiin Kaatuneitten Omaisten Liitto ry.

Juhlakonsertti Helsingin tuomiokirkossa

Kaatuneitten Omaisten Liitto juhlii 80-vuotista taivaltaan Helsingin tuomiokirkossa sunnuntaina 14. syyskuuta  kello 13 juhlakonsertilla. Paikalle odotetaan noin 200 sotaorpoa eripuolilta maata. Sotaorpoja on elossa vielä arviolta 13 000, sotaleskiä enää kaksi ja muita kaatuneitten omaisia hyvin vähän.

Lapset kantoivat leskiäitien surua


Sotien 1939–45 seurauksena isättömiksi, äidittömiksi tai täysorvoiksi jäi noin 55 000 lasta. Sotilasvammalaki tuki sotaorpojen aineellista toimeentuloa sekä koulutusta käytännön ammatteihin. Lainsäädäntö ei huomioinut isän menetyksen ja perheen sosioekonomisen tilanteen muuttumisen pitkäkestoisia vaikutuksia.Viime vuosina on saatu tieteellistä näyttöä lapsena koetun trauman vaikutuksesta koko elämälle. Työstämättömät traumakokemukset siirtyvät jopa sukupolvelta toiselle.

Sodan olosuhteissa koetut kielteiset kokemukset, isän menetys, äidin suru sekä puhumattomuuden kulttuuri ovat ulottaneet vaikutuksensa pitkälle sotaorpojen elämään ja vaikeuttavat vanhuusiän henkistä hyvinvointia.  Sotaorvot joutuivat usein kannattelemaan sotaleskiäitejään heidän surussaan ja ottamaan jo varhain vastuuta perheen toimeentulosta. Sotaorvot ovat nyt keski-iältään 85-vuotiaita. Sosiaalinen vastuu sodasta kärsimään joutuneista väestöryhmistä on kansakunnan kunniavelka, joka tulee maksetuksi vasta, kun kärsimään joutuneista on huolehdittu viimeiseen saakka.

Vaikka tehtävää vielä olisi, liiton pitkäaikainen ja varsin ansiokas toiminta on päättymässä vuonna 2029, jolloin siirrytään perinneaikaan.

Sinua saattaisivat kiinnostaa myös nämä jutut

Lappajärven Itäkylässä sodissa kuolleiden muistolaatat siirrettiin kylätalolle

Perinneaitaa uudistettiin Soinissa talkoovoimin

Jääkärinäyttely avautui Kaari Galleriassa

Jaa Somessa

Jätä kommentti