1960-LUVUN siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin näkyi monin paikoin konkreettisesti etenkin pienissä kylissä, joissa monet kodit tyhjenivät perheiden lähtiessä työn perässä rajan taakse. Yksi esimerkki tästä on Särkikylä, josta myös Raimo Särkijärven tarina alkaa.
Raimo muutti vanhempiensa ja sisarensa kanssa Evijärvelle vuonna 1961. Kun isä Pentti ei löytänyt sieltä enää töitä, hän lähti Ruotsiin kesällä 1968 ja palasi kolmen kuukauden kuluttua hakemaan perheensä mukaan. Uusi kotipaikka löytyi Tibråsta, noin 10 000 asukkaan teollisuuspaikkakunnalta Länsi-Ruotsissa. Perhe asettui kuitenkin hieman keskustan ulkopuolelle vanhaan maalaistaloon, jossa he olivat ainoita suomenkielisiä asukkaita.
Yksin uudessa maailmassa
13-VUOTIAS Raimo joutui nopeasti uuden elämän keskelle. Hän ei osannut ruotsia, aloitti koulunkäynnin täysin ruotsinkielisessä suuressa koulussa, ilman suomenkielisiä luokkatovereita tai opettajia ja vieläpä eri koulussa kuin sisarensa. Ensimmäinen koulupäivä jännitti. Hän meni yksin bussilla kouluun tuntematta ketään. Alun ihmettelyn ja tutustumisen jälkeen luokka otti hänet ystävällisesti vastaan.
–Oli hyvä tuuri. Kaikki ottivat minut mukaan, vaikka en osannut kunnolla kieltä. Olen aina ollut helposti lähestyttävä ja saanut ystäviä nopeasti, Raimo muistelee.
Peruskoulun jälkeen Raimo lähti jo 16-vuotiaana töihin samaan huonekalutehtaaseen, jossa hänen vanhempansakin työskentelivät. Hän muutti yksin asumaan ja oli hetken jopa merillä töissä. Kun muu perhe muutti viiden vuoden jälkeen takaisin Suomeen, Raimo jäi yksin Ruotsiin.
–Seoli vähän villiä aikaa. Kukaan ei ollut sanomassa vastaan, sai mennä, miten huvitti, hän naurahtaa.

Amerikan rautaa ja rakkauden risteyksiä
RAIMOLLA oli jo nuorena intohimo amerikkalaisiin autoihin. Ensimmäisen jenkkiautonsa hän osti alaikäisenä, jolloin ajamiseen tarvittiin kaveri kuskiksi. Lähimmäksi sydäntä nousi harvinainen kaksiovinen Cadillac, jolla kelpasi kruisailla Skövdessä, jonne Raimo muutti vuonna 1975.
–Elämäoli villiä: isoja autoja ja kavereiden kanssa ajelua, hän kuvailee.
Yksi ajelureissu toi elämään uuden suunnan. Hän huomasi kauniin tytön kadulla, pyysi tätä mukaan ja loppu on historiaa. Monica tuli osaksi Raimon elämää, ja pari muutti yhteen vuonna 1979. Samana vuonna Raimo aloitti työuransa Volvolla, Skövden moottoritehtaalla.

Nousu tehtaalta johtotehtäviin
ALKU Volvolla oli vaatimaton. Merkittävä käänne oli uuden alumiinivalimon rakentaminen. Täällä hän oli alusta asti mukana, nousi vuosien mittaan työnjohtajaksi ja lopulta koko osaston johtoon. Hän on matkustanut työnsä vuoksi ympäri maailmaa: Intiasta Brasiliaan ja Venäjältä Yhdysvaltoihin. Englanti tarttui mukaan käytännön kautta, kuten moni muukin oppi elämän varrella.
Volvolla on yhdistyksiä, jotka edustavat johtajia ja tukevat heitä tehtävissään. Vuosittainen valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja hallitus. Raimo valittiin ensin puheenjohtajaksi Skövdessä ja myöhemmin hänestä tuli koko AB Volvo Groupin 10 yhdistyksen puheenjohtaja. Tehtävä oli niin vaativa ja aikaa vievä, että se oli kokopäivänen. Tästä arvostetussa asemassa hän päätti työuransa Volvolla vuonna 2021.
–Göteborgissa ja monissa muissa Volvo-yrityksissä oli paljon kokouksia ja neuvotteluja. Sain laajan kontaktiverkoston ja monia uusia johtajakollegoita eri tasoilla, mukaan lukien Volvon toimitusjohtaja Martin Lundstedt, jonka kanssa pidämme edelleen yhteyttä, Raimo kertoo ilman ylpeyttä vaan yhtenä osana uraansa Volvolla.

Sydän kahden maan välissä
ELÄKKEELLE jääminen ei ollut Raimolle helppoa, koska työkaverit ja arjen rytmi olivat suuri osa elämää. Uudet harrastukset, kuten keilaus ja golf, ovat kuitenkin tuoneet sisältöä päiviin. Tärkeimmäksi nousevat kuitenkin oma perhe: kaksi tytärtä ja rakkaat lapsenlapset.
Vaikkaelämä on rakentunut Ruotsiin, Raimo ei ole unohtanut juuriaan.
–Kun katson urheilua, olen aina Suomen puolella. Perheeni on ruotsalainen ja elämäni on täällä, mutta Suomi on silti osa minua, hän sanoo.
Tänä kesänä Raimo palasi pitkästä aikaa Suomeen viettämään omia 70-vuotissyntymäpäiviään sekä siskonsa Annen 50-vuotisjuhlia. Aiemmin hän vieraili Suomessa joka kesä, erityisesti vanhempien eläessä.
Esimerkki sitkeydestä ja sosiaalisesta lahjakkuudesta
RAIMO SÄRKIJÄRVEN tarina on esimerkki siitä, kuinka kielitaidoton nuori pystyy rakentamaan itselleen merkityksellisen elämän vieraassa maassa. Hänestä tuli menestynyt, arvostettu työntekijä, perheenisä ja ystävä, jonka juuret ulottuvat yhä syvälle Evijärven maaperään.
Leevi Norrena














