Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan Jaakko Silpolan mukaan karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien hakeminen ja lupien myöntäminen toimi tänä kesänä vain osittain, vaikka asiaa koskevaa metsästyslain kohtaa keväällä uudistettiin.
Itäiselle karhun kannanhoitoalueelle poikkeuslupia myönnettiin tänä kesänä 129 karhun pyytämiseen kiintiön ollessa 180 karhua. Keskiselle alueelle ei myönnetty ainuttakaan lupaa, vaikka alueelle oli 20 karhun kiintiö.
Tilanne kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan Jaakko Silpolan mukaan siitä, että metsästäjillä ei ole mahdollisuutta tuottaa viranomaisia tyydyttäviä hakemuksia, mitä Metsästäjäliitto ennakoi jo aiemmin metsästyslakia uudistettaessa.
Keskisellä alueella metsästyksen päämääränä oli heinäkuussa annetun asetuksen mukaan pitää karhukannan tiheys sellaisella tasolla, että karhun aiheuttamat vahingot ja haitat ihmistoiminnoille pysyvät kohtuullisella tasolla. Metsästäjien poikkeuslupahakemukset hylkäävissä riistakeskuksen ratkaisuissa todetaan, että ”hakemusalueella ei ole havaittavissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaista erityistä ongelmaa tai tilannetta.”
Metsästäjäliitto katsoo, että kannanhoidollisen metsästyksen tavoite on ennaltaehkäistä ongelmia ilman, että niitä jo esiintyisi. Mahdollisia jo ilmenneitä ongelmia esimerkiksi ihmisten turvallisuuteen tai maatalouteen liittyen hoidetaan turvallisuus- ja vahinkoperusteisella ongelmakarhuja poistavalla poikkeusluvituksella, ei kannanhoidollisella metsästyksellä.
”Keskisellä alueella riistaviranomainen ei kouluttanut luvan hakijoita, kuinka asetuksessa määritelty vahinko tai haitta tulisi hakemuksessa ilmetä tai mitä ’kohtuullisella tasolla’ tarkoitetaan. Itäisellä kannanhoitoalueella luvanhakijoille järjestettiin koulutus. Miten metsästäjät voivat tuottaa hakemuksia, joissa todennettaisiin riittävällä tavalla kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistavia kohtuullisen tason haittoja?” ihmettelee Silpola.
Karhukanta jatkaa kasvuaan
Ministeriön asetuksella rajaama karhun kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä ja riistahallinnon soveltama poikkeuslupahakemusten hylkäävä linjaus johtaa Metsästäjäliiton mielestä siihen, että alueilla, missä ei ole suurpetotihentymää suhteessa esimerkiksi maakunnan kokonaistilanteeseen tai ei ole tilastoitu sosioekonomisia ongelmia, ei kannanhoidollista metsästystä voida jatkossakaan harjoittaa. Se johtaa karhukannan jatkuvaan kasvuun.
”Tähän ongelmaan tulee päättäjien reagoida syksyllä, kun metsästyslaki avataan suden suojelustatuksen muutoksen vuoksi”, esittää Silpola.
Ennaltaehkäisyn sijaan luvituksella reagoidaan ongelmiin
Toiminnanjohtaja Silpolan mukaan Suomen suurpetopolitiikka on varsin kaukana eurooppalaisista suosituksista. Suomen tavoitteena ei näytä olevan ihmisten ja suurpetojen yhteiselon edistäminen ja ongelmien ennalta ehkäisy, vaan reagoiminen jo syntyneisiin ongelmiin.
Kannanhoidollinen metsästys tulisi mitoittaa viranomaisen vahvistaman rajoitetun lukumäärän mukaan suojelutavoitteita vaarantamatta eli metsästys sopeutettaisiin alueen karhukantaan ilman erityisiä tihentymävaatimuksia.
Euroopan unionin tuomioistuin korostaa ratkaisuissaan sitä, että viranomaisen poikkeuslupapäätöksellä tulee olla asialliset tosiasia- ja oikeusperustelut. Kyse on yleisestä hallintomenettelyyn liittyvästä päätösten perusteluvaatimuksesta.
Bernin sopimuksen pysyvän komitean ja Euroopan unionin komission kannanhoidollista metsästystä koskevassa suosituksessa ajatus on suurpetokonfliktien ennalta ehkäisy ja ratkaiseminen sekä suurpetojen ja ihmisten rauhanomaisen rinnakkaiselon varmistaminen. Suosituksissa ei edellytetä ”erityistä ongelmaa tai tilannetta”, vaan kannanhoidollinen metsästys nähdään osana suojelutavoitteen toteuttamista.
Poikkeusluvilla myönnetty karhujen pyyntimäärä on pieni
Maa- ja metsätalousministeriön heinäkuussa antaman asetuksen mukaan karhuja olisi voitu pyytää koko maassa enintään 285 yksilöä, joista 200 karhua poronhoitoalueen eteläpuolella.
Myönnetty lupamäärä on alle puolet Luonnonvarakeskuksen määrittämästä 322 karhun poistumatasosta, jolla karhukanta olisi pysynyt nykytasolla. Luonnonvarakeskus tiedotti huhtikuussa 2025, että tuoreen kanta-arvion mukaan karhuja ennustetaan olevan maassamme 2367 kappaletta ennen elokuussa 2025 alkavaa metsästyskautta.
