Elämäni riparilla

Kuvituskuva.
Kuvituskuva.
Julkaistu:
Kategoria:

PARHAILLAAN vietetään Alajärven seurakunnan viimeistä rippileiriä tälle kesälle. Kaartusenjärven vesi houkuttaa saunojia ja uijia iltaisin. Päivisin nuoria pyritään lempeästi ohjaamaan elämän isojen pohdintojen äärelle. Kysymyksiä kuten; Oletko miettinyt koskaan, mitä jos Jumala onkin totta? Me ohjaajat ja isoset voimme kertoa jotakin Jumalasta, jotakin siitä, miten Jumala on meitä johdattanut meidän elämämme aikana. Me olemme kanssamatkaajia Kristuksen matkasaattueessa ja nämä nuoret saatetaan lopulta rukouksin konfirmaatiomessun jälkeen matkaan. Hyvä Jumala pitäköön heistä huolen. Ovet seurakuntaan ovat aina avoinna.

Rippikoulu kiinnostaa edelleen ja moni nuori käy vielä Järviseudulla ja ylipäätään Suomessa rippikoulun. Kirkon rippikoulun jälkeen nuoriso- ja varhaisaikuistyö etsii tapaansa palvella ja tarjota tukea ja turvaa jatkossakin. Sinä ja minä, me kaikki voimme vaikuttaa siihen minkälaista seurakunnan toimintaa on tarjolla ja minkälaista seurakuntaa rakennetaan.

Tuore tutkimus osoittaa, että rippikoulupoikien sitoutuminen kristilliseen uskoon on vahvistunut viime vuosina, ja Jumalaan uskominen on selkeästi yleisempää pojilla kuin tytöillä. Pojat kokevat myös rippikoulun vahvistavan heidän uskoaan useammin kuin tytöt. Nyt tulokset kuitenkin osoittavat muutoksia myös tyttöjen uskossa, kertoo käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä.

Professori jatkaa; lisäksi voidaan pohtia, onko kristinusko uusi vastakulttuuri. Rippikouluikäisten vanhemmista osa on suhtautunut kristillisyyteen kriittisesti, ja uskontoa on pidetty konservatiivisena ja jälkeenjääneenä. Useat vanhemmat ovat myös eronneet kirkosta. Ehkä tämän päivän nuorille uskonnottomuus ei enää olekaan vastakulttuuri, vaan sitä edustaakin uskonnollisuus.

Oletko sinä miettinyt, että mitä jos Jumala onkin totta? Mitä se voisi tarkoittaa elämällesi?

Jenny Kärki

Lappajärven alueen kappalainen

Jaa Somessa

Jätä kommentti