VIMPELIN RANTAKYLÄLLÄ sijaitsevalla Frigårdin tilalla on takanaan pitkä ja vaiheikas historia, joka ulottuu aina 1800-luvun alkuun saakka. Alun perin kruununtilaksi raivattu paikka toimi vuosien saatossa niin pappilana, kouluna kuin kurssikeskuksenakin. Nykyisin Rauhankartanona tunnettu rakennus on edelleen arvokas osa Vimpelin kulttuurihistoriaa.
Vimpelin kappalaisen virkataloksi ostettiin vuonna 1807 Jaakko Kirjavaisen raivaama kruununtila. Tarkoituksena oli, että tila vastaisi puolen manttaalin palkkatilaa, kuten tuon ajan kirkollisissa virkajärjestelyissä edellytettiin. Rakennuspaikka mainitaan myös vuoden 1844–45 kartoissa nimellä Cappalens boställe eli kappalaisen virkatalo.
Vuonna 1734 annetun lain mukaan pappilan yhteyteen tuli rakentaa jyväaitta luhteineen, ruoka-aitta, lato ja luuva, navetta ja talli. Frigårdin pappilan kohdalla päädyttiin kuitenkin uusien tilavaatimusten ja viranjärjestelyjen vuoksi rakentamaan kokonaan uusi pappila vuonna 1875. Piirustukset saatiin Pietarsaaresta, ja malli perustui Ähtävän eli Esseen niin sanottuun ”riitingiin” – vanhahtavaan rakennuspiirrokseen. Uusi rakennus nousi lopulta puusta vuonna 1879, vaikka alkuperäinen suunnitelma oli rakentaa se kivestä tai tiilestä. Talolliset toivat rakennustarvikkeet paikalle yhteisvoimin. Tilan nimeksi vakiintui Frigård.
Kartta-asiantuntija ja historian tutkija Heikki Rantatupa kertoo, että rakennus edustaa uusrenessanssityyliä. Aikoinaan siinä on saattanut olla jopa 13 asuntoa – yksi niistä piispalle. Nykyisin kaksikerroksisessa rakennuksessa on kahdeksan asuntoa ja pinta-alaa noin 400 neliötä. Rakennuksen pääsisäänkäyntiä koristavat komeat pylväät, ja molemmissa päissä on omat sisäänkäyntinsä.
Frigårdin pihapiirissä sijaitsi myös renkitupa, jossa järjestettiin rippikouluja ennen sotia. Myöhemmin, vuosina 1959–1966, rakennus toimi Lappajärven ammattikoulun alaisena kurssikeskuksena. Se oli tuolloin sisäoppilaitos, jossa opetettiin muun muassa koneiden korjausta ja maataloutta. 1960-luvulla tilalla pidettiin myös keittäjäkursseja. Eräs rantakyläläinen muistelee, kuinka hänen äitinsä tapasi tulevan aviomiehensä juuri tällaisella kurssilla. Samainen henkilö kertoo, että tilaa kutsuttiin tuolloin ”Rauhan tilaksi”.
Frigård jäi myöhemmin Vimpelin kunnan omistukseen, mutta se myytiin huutokaupalla vuonna 2019. Nykyiset omistajat ovat Sami Kuula ja hänen puolisonsa Juulia Kuula. Vuokralaisena tilalla asuva Hannu kertoo, että rakennus oli todennäköisesti ennen valkoinen, nykyisin se on keltainen. Kuusikuja kartanon edessä on kasvanut umpeen vuosien saatossa. Hannua mietityttää myös, mistä pappilan perustuskivet aikoinaan on haettu.
Frigård peruskorjattiin vuonna 1986, ja sen vaiherikas tarina jatkuu edelleen osana Vimpelin elävää historiaa.
Lasse Pippola
