VIIME VUOSINA Järviseudun alueella ei ole tehty karhun kannanhoidollista metsästystä, eikä ministeriön asetus mahdollista tällä hetkellä kannanhoidollisia lupia Länsi-Suomessa.
–Tämän vuoksi karhukanta on jonkin verran lisääntynyt, mutta karhu on hidas lisääntymään, kertoo Lappajärven-Vimpelin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jaakko Alalantela.
Alalantelan mukaan rhy:n toiminta-alueella karhuhavaintoja tehdään pääasiassa Keski- ja Etelä-Pohjanmaan rajaseuduilla. Vahvemman kannan alue, missä on myös pentueita, kulkee perinteisesti Kannuksesta Vimpeliin, Soiniin ja Ähtäriin. Muualla Lappajärven, Kortesjärven, Kauhavan ja Evijärven alueella tavataan lähinnä yksittäisiä karhuja satunnaisesti.
Samoilla linjoilla on Alajärven Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja petoyhdyshenkilö Jyrki Toivonen.
–Tilanne on vakaa; kanta kasvaa, mutta ei ole vielä ylisuuri Järviseudun alueella. Karhuhavaintoja tulee petoyhdyshenkilöille vuosittain, mutta todennäköisesti enemmistö jää ilmoittamatta.
Viimeisen parin vuoden aikana ei ole Alalantelan tai Toivosen tietoon tullut tilanteita, joissa ihmiset tai eläimet olisivat olleet vaarassa karhujen vuoksi. Vahinkoja on tullut lähinnä mehiläispesille ja rehupaaleille.
–Suurempia haasteita karhujen kanssa ei ole viime vuosina ollut, mehiläistarhoillakin vahinkoja on ollut melko vähän. Tosin siinä saattaa yksittäinen karhu tehdä ison muutoksen innostuessaan kiertelemään tarhoja, Alalantela toteaa.
Järviseudulla liikkuvat myös ahmat, ilvekset ja sudet
KARHUT eivät ole Järviseudun ainoita suurpetoja. Ahmasta tehdään tasaisesti havaintoja, lähinnä talviaikaan lumelta. Myös ilvekset ovat lisääntyneet viime vuosina talvijälkien perusteella. Pysyviä susia ei seudulla ole, mutta havainnot yksittäisistä susista ovat lisääntyneet.
–Ne ovat lähinnä ohikulkijoita, saattavat hetken olla paikallaan ja jatkavat sitten matkaa, kertoo Toivonen.
–Jos tekee suurpetohavaintoja esimerkiksi marjametsässä tai hiihdellessä, niistä olisi hyvä ilmoittaa petoyhdyshenkilöille, jotka käyvät tarkastamassa jäljet ja kirjaavat ne Tassu-järjestelmään, millä seurataan kannan kehittymistä, Alalantela muistuttaa.
”Kannattaa paukutella auton ovia ja kolistella sankoja”
MARJA-AIKA lähenee. Uskaltaako metsään mennä?
–Ehdottomasti tohtii, ei tarvitse huolehtia. Karhu on etevä väistämään. Harvoin sitä pääsee näkemään, yleensä vain autosta tai kauempaa. Sillä on hyvä kuulo ja kun se tajuaa, että ihminen on liikkeellä, se väistää, kertoo Alalantela.
Hänen tietoonsa tulleet ihmisen ja karhun kohtaamiset ovat olleet yleensä yllätyksiä molemmille osapuolille.
Toivonen vinkkaa, että kannattaa metsään mennessä paukutella auton ovia ja kolistella sankoja, jolloin karhu helpommin havaitsee ihmisen.
–Jos karhua ei halua nähdä, kannattaa kaverin kanssa jutustella tai vaikka itsekseenkin pitää ääntä, Alalantela kehottaa.
Mitä, jos sattuukin kasvokkain metsän kuninkaan kanssa? –Siinäkin voi rauhallisesti jutustella ja lähteä perääntymään tilanteesta. Yleensä siitä molemmat lähtevät omiin suuntiinsa, Alalantela rauhoittelee.
–Karhun pennutkin alkavat olla sen verran isoja, ettei riski karhun ja pentujen väliin jäämisestä ole niin iso kuin aiemmin kesällä. Samalla käärmeetkin tietävät mennä kauemmaksi, kun pitää vähän meteliä itsestään, vinkkaa Toivonen.
Ministeriön tavoitteena pitää karhutiheys tasolla, jossa haitat pysyvät kohtuullisina
Karhun poikkeuslupia ei myönnetty keskiselle kannanhoitoalueelle. Suomen riistakeskus hylkäsi kaikki alueelta saapuneet hakemukset, sillä edellytykset lupien myöntämiselle eivät täyttyneet. Alueelta saatiin seitsemän poikkeuslupahakemusta.
Maa- ja metsätalousministeriön asettama päämäärä karhun keskiselle kannanhoitoalueelle on pitää karhukannan tiheys sellaisella tasolla, että karhun aiheuttamat vahingot ja haitat ihmistoiminnoille pysyvät kohtuullisella tasolla. Poikkeuslupaa voidaan harkita vain konkreettisissa ja yksittäistapauksissa, joissa esiintyy erityinen ongelma tai tilanne, joka vaatii toimenpiteitä.
Vaikka hakemuksissa kuvattiin haittoja ja vahinkoja, riistakeskuksen tekemän tarkastelun perusteella ne ovat olleet paikallisia ja liittyneet yksittäisten karhuyksilöiden toimintaan. Haitat eivät johtuneet karhukannan tasosta alueilla. Kesällä ilmenneitä karhujen aiheuttamia ongelmia on ratkaistu tehokkaasti muun muassa poistamalla turvallisuusuhkaa aiheuttaneet yksilöt poliisin päätöksillä.
