VIMPELIN Lakis Areenalla vietettiin keskiviikkona 9. heinäkuuta toisia sukumessuja, joilla kohtasivat Järviseudun ja lähialueen sukututkimusharrastajat sekä suvuista kiinnostuneet. Sukututkija Erkki Juuti kertoi, että on käyty keskusteluja yhden yhteisen järviseutulaisen sukuseuran perustamisesta.
Erkki Juuti on tehnyt sukututkimusta vuodesta 1992, jolloin aloitti Keisarin suvun parissa. 1995 hän alkoi tutkia vaimonsa Irma-Liisan kanssa Strangin ja Spangarin sukuja ja syntyi Heti sitte sukua -kirja.
–Ajattelimme ensin, että siitä tulee Vimpelin kirja, mutta kirjan valmistuttua huomasimme, että vimpeliläisiä oli kirjassa noin yksi kolmasosa, muut siinä mainituista suvun jäsenistä asuvat pitkälti Alajärvellä, Lappajärvellä, Kortesjärvellä, Evijärvellä, Kruunupyyssä ja Ähtävällä. Kaiken kaikkiaan suvun jäseniä asuu 200 seurakunnassa ympäri Suomea.
Suvut ovat sekoittuneet niin, että suurin osa järviseutulaisjuurisista kuuluu useampaan paikalliseen sukuun kuten Strangeihin ja Spangareihin, Nelimarkkaan, Keisarin sukuun, Skrabb-Tallbackaan ja niin edelleen.
–Jokainen voi sitten valita, mihin sukuseuraan kuuluu.
Juuti on käynyt joidenkin tahojen kanssa keskusteluita yhteisen sukuseuran perustamisesta. Alueen sukuseurojen haasteet ovat samat, jotka hidastavat muidenkin yhdistysten toimintaa.
–Perinteisellä tavalla ei väkeä saada liikkeelle, eivätkä kirjat mene enää kaupaksi sillä hinnalla mitä niistä pitäisi saada. Voisimme toimia keskitetymmin netin ja somen avulla, jakaa tietoa ja olla yhteyksissä: järjestää Teamseja, julkaista videoita, tietoa henkilöistä, perheistä ja tapahtumista. Vielä ei olla tämän asian kanssa istuttu alas ja päätetty, kuinka toimittaisiin.
Evijärven Sukututkijat toimii vireästi Tuomaalan jalanjäljissä
EVIJÄRVEN SUKUTUTKIJAT RY oli messuilla mukana toista kertaa. Sukututkimusta on tehty Evijärvellä ahkerasti Väinö Tuomaalan ajoista asti, ja lähes kaikki suvut on kartoitettu 1500-luvulle saakka. Myös DNA-tutkimusta on hyödynnetty.
–Toimintamme pääpaino on sukututkimusilloissa, joita järjestetään joka toinen viikko syksyisin ja keväisin vuosittain Järvilakeuden kansalaisopiston toimintana. Ne on toteutettu joka vuosi yhdistyksen 30-vuotisen historian ajan. Nykyisin mukana on enemmän väkeä ympäristökunnista ja kauempaakin kuin Evijärveltä, kertoo Tommi Borg.
Illoissa perehdytetään sukututkimukseen ja keskustellaan osallistujien toiveiden mukaisesti tutkimuksesta selvitellen myös mahdollisia ongelmia.
–Toivottavasti seitsemän osallistujan vähimmäismäärä saadaan kokoon ja kurssi voidaan järjestää tänäkin vuonna.
Tommi Lehto pitää erityisesti siitä, että keskusteluissa saadaan usein tutkittaviin henkilöihin ”lihaa luiden päälle” eli syntymä- ja kuolintietojen lisäksi saadaan heistä muutakin tietoa.
–Aina joku mukana olevista tietää jotain, ja tietoa kerätään lisää. Tulee usein myös ahaa-elämyksiä.
Sukututkijoiden kotisivulla on paljon dataa käytettävissä sukututkimuksen tueksi, ja sukututkijat hyödyntävätkin sitä ahkerasti.
–Usein ihmiset alkavat tutkia oman suvun asioita liian myöhään, kun entisiä polvia muistavat ovat jo poissa, Leevi Hernesaho toteaa.
Sukumessut jatkossa joka toinen vuosi?
SUKUMESSUIDEAN isä Heikki Salmela harmitteli hieman sitä, että tapahtuman mainonta ja markkinointi jäi tänä vuonna muiden kiireiden vuoksi vähemmälle.
–Mielestäni sukumessuille on tilausta, vaikka tänä vuonna kävijämäärä ei viimevuotiseen yltänytkään. Sukumessuja kuitenkin jatkettaneen tulevaisuudessakin ainakin joka toinen vuosi. Areenan täytti taas kerran vilkas puheensorina, kun ihmiset tapasivat tuttuja, kyselivät kuulumisia ja selvittivät sukuasioita. Messuille oli tullut väkeä kauempaakin.
Kirjatilaisuus toi Lakaniemen Lakaluomalta Lakeaharjulle
SUKUMESSUILLA Aulis Harju kertoi elokuussa ilmestyvästä kirjastaan, johon on koonnut lakaniemeläisiä taloja ja ihmisiä sekä omaa elämäntarinaansa. Lapsuudenystävä Paavo Lakaniemi tuli tilaisuuteen Lapuan Lakaluomalta.
–Laitoin kirjan tilaukseen, ja siskolleni myös.
1962 ylioppilaaksi kirjoittanut Lakaniemi toimi nuorena Evijärvellä sijaisopettajana ja yliopiston jälkeen teki työuran opettajana Lapualla.
–Nykyisin tulee käytyä Vimpelissä harvemmin, kun kotitalo on tyhjillään ja sukua on muualla. Sukututkimukseen en ole isommin perehtynyt, Pyhä-Paavon sukukirjaa on tullut selailtua. Juutin Irma-Liisan kanssa olimme aikoinaan samalla luokalla koulussa ja luokkakokouksissa totesimme, kuinka meitä oli useampia eriasteisia serkuksia samalla luokalla.
