Teiden huonosta kunnosta johtuvat vaaratilanteet kasvussa, samaan aikaan autoilijat säästävät renkaista – kesän sadekuuroissa vesiliirron vaara

Renkaiden kunto ja ilmanpaineet kannattaa tarkistaa ennen kesäreissuun lähtemistä ja kovan kuuron sattuessa ajaa turvallisesti tien sivuun.
Renkaiden kunto ja ilmanpaineet kannattaa tarkistaa ennen kesäreissuun lähtemistä ja kovan kuuron sattuessa ajaa turvallisesti tien sivuun.
Renkaiden kunto ja ilmanpaineet kannattaa tarkistaa ennen kesäreissuun lähtemistä ja kovan kuuron sattuessa ajaa turvallisesti tien sivuun.
Renkaiden kunto ja ilmanpaineet kannattaa tarkistaa ennen kesäreissuun lähtemistä ja kovan kuuron sattuessa ajaa turvallisesti tien sivuun.

Kun sadekuuro täyttää uran tai päällystevaurion, vesiliirron riski on merkittävä, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri. Renkaiden kunto ja ilmanpaineet kannattaa tarkistaa ennen kesäreissuun lähtemistä ja kovan kuuron sattuessa ajaa turvallisesti tien sivuun.

26 prosenttia suomalaisista on joutunut liikenteessä läheltä piti -tilanteeseen tai onnettomuusvaaraan teiden huonon kunnon vuoksi muutaman viime vuoden aikana, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Osuus on nousussa: vuonna 2023 näin kertoi tapahtuneen 23 prosenttia. Kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public)*.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan huonokuntoisten maanteiden päällysteiden määrä on noin kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Päällystetyistä teistä reilu 10 000 kilometriä eli lähes viidesosa on huonokuntoisia. Sorateistä noin 10 prosenttia on huonokuntoisia.

Samaan aikaan jopa 16 prosenttia autoilijoista kertoo lykänneensä säästösyistä uusien renkaiden hankintaa, vaikka vanhat ovat jo kuluneet tai iäkkäät.

– Suomen teillä on runsaasti korjausvelkaa, henkilöautokanta vanhenee kovaa kyytiä ja lisäksi vaarallisen moni ajaa huonokuntoisilla renkailla. Kun tähän lisätään kesäiset rankkasateet, jotka täyttävät teiden urat ja päällystevauriot hetkessä vedellä, vesiliirron riski on todella suuri. Sateella kannattaa hidastaa mieluummin ennen kuin pito heikkenee, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

Kuoppapujottelu kovassa vauhdissa voi viedä auton hallinnan

Renkaiden pistovahinkojen riskiä lisää myös se, että autojen paino on kasvanut ja renkaat ovat muuttuneet aiempaa leveämmiksi ja matalaprofiilisemmiksi. Hankalia vahinkoja ovat laajemmat pyöräntuennan ja jousituksen vauriot ja viat, kuten esimerkiksi kierrejousien katkeamiset, ilmajousien viat ja tukivarsien vääntymiset.

Renkaiden kunto ja ilmanpaineet kannattaa tarkistaa ennen reissuun lähtemistä, mutta myös ajotapa vaikuttaa riskeihin, Alaviiri sanoo.

– Kesäaikaan moni ajelee itselleen tuntemattomilla reiteillä ja usein vieläpä vähän liikennöidyillä teillä, joiden kunnossapito voi olla huonolla tolalla. Monttu voi yllättää, sillä sama tie voi olla yhdestä kohtaa hyvässä kunnossa ja toisesta ei. Nopeutta kannattaa pudottaa ennakoivasti, sillä se vaikuttaa päällystevaurioon osumisen voimaan. Äkilliset liikkeet vievät myös helposti auton hallinnan, jos kuoppia yrittää väistää kovassa vauhdissa.

Jos rankkasade yllättää, kannattaa Alaviirin mukaan varmistaa, että ajovalot ja ilmastointi ovat varmasti päällä eli oma ajoneuvo näkyy muille eivätkä ikkunat huurustu.

– Jos sade on niin kova, ettei näe eteensä, kannattaa pyrkiä pysähtymään turvalliseen paikkaan tien sivuun ja odottaa, että pahin kuuro laantuu. Jos auto ajautuu vesiliirtoon, tärkeintä on olla jarruttamatta tai kiihdyttämättä ja pyrkiä pitämään ohjaus tien kulkusuuntaan, kunnes pito jälleen palaa.

* Tuoreeseen kyselyyn vastasi 1 100 henkilöä 4.–11.4.2025 välisenä aikana. Tutkimukseen vastanneet edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.

Kevään 2023 kyselyyn vastasi 2 129 henkilöä 19.–25.5.2023 välisenä aikana. Tutkimukseen vastanneet edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.

Lähde: LähiTapiolan tiedote

Lue myös nämä

Jaa Somessa

Jätä kommentti