LEHTIMÄEN RÄNKIPÄIVIEN ohjelmassa oli kolmatta kertaa hautausmaakävely Murtolammin metsähautausmaalla, jonne viimeiset vainajat on haudattu noin vuoden 1933 paikkeilla. Murtolammille on haudattu noin 1 850 vainajaa. Nykyinen hautausmaa on jälleen Lehtimäen kirkon ympärillä.
Historian harrastaja Heikki Honkola avasi hautausmaan vaiheita ja kertoi sinne haudattujen elämäntarinoita. Sateen uhkasta huolimatta paikalle saapui yli 30 asiasta kiinnostunutta.
Oman kirkon Lehtimäki sai vuonna 1800. Lehtimäki oli osa Alajärveä, mutta molemmat olivat vielä Lappajärven kappeliseurakuntia. Kun saatiin kirkko, vainajat päästiin nyt ensimmäistä kertaa hautaamaan Lehtimäelle. Ensimmäinen haudattu oli pieni lapsi, Maria Hintsa. Kirkon ympärillä ei ollut paljoa maata, joten pian piti alkaa etsiä hautausmaalle uutta paikkaa, Heikki Honkola kertoi.
–Vuonna 1866 tältä paikalta, Murtolammilta, ostettiin puolen hehtaarin alue Elias Kujalalta 20 markalla. Ympärille rakennettiin aita kuorituista riu’uista.
Hautausmaa oli käytössä vuoteen 1872 asti. Sinä aikana tänne haudattiin 260 vainajaa, joista suuri osa oli lapsia. Lapsikuolleisuus oli korkea. Lapsia veivät hautaan erilaiset kuumetaudit ja sitten tuhka-, tuli- ja isorokko ja lisäksi hinkuyskä – monet sellaiset taudit, joita vastaan me olemme saaneet rokotukset. Naisten kuolleisuudessa korostui lapsivuodekuume, joka lienee ollut seurausta huonosta hygieniasta synnytysten yhteydessä.
Hautaukset keskitettiin taas kirkon ympärille vuonna 1872, kun kirkolle saatiin ostettua lisää maata Anna-Liisa Mattiselta 11 kapanalaa eli noin 1700 neliömetriä. Samalla ostettiin myös kirkon alla ollut maa.
–Tätä kautta ei jatkunut pitkään, sillä senaatin terveydenhoitoasetus vuodelta 1879 kielsi hautaukset asutusten välittömässä läheisyydessä. Siirtymäaikaa oli 10 vuotta. Murtolammin hautausmaa otettiin käyttöön uudestaan vuonna 1891. Vihkimisen suoritti Alajärven emäseurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Jonatan Johansson. Alajärven seurakunta oli itsenäistynyt Lappajärvestä vuonna 1859.
MURTOLAMMIN löytyy myös nälkävuosina kuolleiden muistomerkki. Heikki Honkola kertoi, että projekti oli vireillä todella pitkään. Sen saattoi lopulta päätökseen Kalle Flinkman vasta vuonna 1962.
–Iso muistokivi on peräisin Flinkmanin pellosta, ja siihen on jyväskyläläinen kuvanveistäjä Ensio Antikainen kaivertanut reliefin. Siinä äiti kurkottaa lapsen kanssa kohti taivasta. Muistomerkin läheisyyteen yhteishautoihin vuosina 1863–1868 haudattiin 184 henkilöä, joista suuri osa oli nälänhädän uhreja.
Erikoisuutena Murtolammin hautausmaan takaosassa on ollut leikkuuhuone 1900 luvun puolella. Ennen hautausta siellä voitiin tehdä ruumiinavauksia kuolinsyyn selvittämiseksi. Ruumiinavauksia tekivät piirilääkärit. Kun hautaustoimi siirtyi takaisin kirkon ympäristöön, sinne ei enää leikkuuhuonetta tehty.
KIERROS oli mielenkiintoinen, ja moni sai uusia tiedonmurusia oman sukunsa historiasta. Heikki Honkolan johdolla etenimme rivi riviltä kuunnellen hänen tarinoitaan. Mekin löysimme sattumalta mieheni nuorena, vuonna 1931 kuolleen sedän haudan. Sitä lähdetään porukalla kunnostamaan, kunhan ehditään.
Sirpa Perkkiö
