KESÄKUU on jatkunut viileänä ja paikoin sateisena. Pitkiä kuivia ja lämpimiä jaksoja on ollut todella vähän ja se on ollut haasteena rikkakasvien ruiskutuksille ja rehun teolle. Kasvien kasvun kannalta epävakainen sää on ollut tässä vaiheessa enemmän kuin hyvä asia. Kuivuudesta kärsiviä kasvustoja ei tänä vuonna ole, mutta viileydestä johtuen kasvustojen kehityksessä näkyy hidastuvuutta ja paikoin ravinnepuutoksia. Kasvustot ovat alueellamme todella reheviä ja kasvunsääteiden käyttöä kannattaa nyt miettiä jokaisella tilalla. Lakoriski on nyt suuri, jos loppukesä ja syksy jatkuvat sateisina. Maan tiivistymisen ongelmat ovat tänä kasvukautena näkyneet herkemmin kuin vuosi takaperin. Tänä keväänä on näkynyt selviä mangaanin puutoksia johtuen viileydestä, jolloin maasta ei irtoa kasvin käyttöön ravinteita. Tilanne on ollut selkein hyvin kalkituilla lohkoilla mutta myös muualla. Herne ja öljykasvit näyttävät menestyvän hyvin. Aikaisissa kylvöissä kukinta on alkamassa. Kumina näyttää hyvältä ja on kukassa. Kuminakoita on ollut vähän liikkeellä, jolloin on epäröity tehdä ruiskutuksia. Kasvinsuojelutöihin viileys on tuonut haastetta olosuhteiden osalta. Kylmät yöt ja tuulet päivällä ovat olleet haitaksi ruiskutuksille. Osa rikka-aineista vaatii lämmintä säätä tehotakseen rikkakasveihin ja viileyden vuoksi teho rikkoihin on jäänyt vajaaksi. Kannattaa suosia pienannosaineiden ja fenoksien seoksia näin viileällä jos ruiskutuksia on vielä tekemättä. Kannattaa myös välttää useiden eri valmisteiden seoksia, koska viljojen vahakerrokset ovat ohuita niin riskinä on vioitukset ja kasvustojen vaaleneminen.
Syysviljat ovat tähkällä ja näyttävät reheviltä. Kasvinsuojelutoimista rikkaruiskutukset on tehty ja kasvunsäädettä on ajettu, jotta kasvustot pysyisivät pystyssä. Syysviljojen tautiruiskutuksia on tehty. Syysvehnissä ja syysöljykasveissa on aukkoisuutta, mutta syysruis ja syysruisvehnä ovat parhaimmassa kasvussa.
Säilörehut on pääosin saatu korjattua. Poikkeuksellisesti korjuut ovat jakautuneet kolmen viikon ajalle, mutta suurin osa rehuista on tehty juhannusta edeltävänä viikonloppuna jatkuen juhannusviikon ajan. Rehuntekoa häiritsi sateet ja osalla tiloista on rehua tehty useaan eri kertaan sateiden keskeyttäessä korjuutyön. Sulavuudet ovat olleet korkeat ja kuidut alhaiset, varsinkin sulamaton kuitu. Varhain korjattu sato tarvitsee rinnalleen myöhemmin korjattua toista satoa, kokoviljasäilörehua tai olkea, joten ruokinnansuunnittelussa tulee olemaan haasteita. Massaa varhaisissa niitoissa oli vähän, mutta toisen sadon korjuu lähestyykin jo pikavauhtia. Jos seoksissa on ruokonataa, niin toisen sadon korjuu on noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä niitosta. Korjuuaikanäytteitä kannattaa siis ottaa myös toista satoa ajatellen. Timotein hyvän versonnan vuoksi satoa saatiin ihan normaalisti, kun korjuuta maltettiin odottaa pari viikkoa. Edelleenkin sulavuudet ovat olleet korkealla. Toisen sadon lannoitukset on tehty sitä mukaa kun korjuut on saatu päätökseen. Näillä myöhemmin korjatuilla nurmilla toisen sadon korjuu ajoittuu heinäkuun puoliväliin, jos sääolot pysyvät normaalina. Kevään nurmissa oli paikoin runsaasti voikukkaa, joten nyt on sopiva aika tehdä rikkakasviruiskutuksia sen tiimoilta. Osalla tiloista on vielä haasteita saada riittävät rehuvarastot talven varalle, kun osittain nipistetty jo kevätsadon lannoitteista.
Ensimmäiset perunan istutukset ovat jo hyvässä kasvussa. Istutukset ovat voineet venähtää, kun sateet ovat keskeyttäneet loppupään istutuksia. Suuri osa on kuitenkin jo taimettumassa ja rikkaruiskutukset ovat pitkälti jo tehty tai tehdään sään salliessa. Viimeisimmät istutukset eivät vielä ole nousseet pintaan.
Lue myös:
