ALAJÄRVELLÄ vuodesta 1972 saakka Ähtärin, Soinin, Lehtimäen, Vimpelin, Alajärven, Lappajärven, Evijärven ja Kortesjärven palveluyksikkönä toiminut Alajärven MML:n toimipiste kulkee historiansa viime vaiheissa. Sen ovet sulkeutuvat helmikuussa 2026.
Nyt kolmatta kertaa tappolistalla ollut Alajärven toimipaikka on taistellut olemassaolonsa puolesta vuodesta 1991 alkaen, jolloin se oli ensimmäisen kerran lopettamisuhan alla. 2016 käydyssä toisessa koitoksessa Alajärvi menetti asiakaspalvelun. Viimeisen vuosikymmenen aikana Alajärven toimipisteen henkilöstön määrä on pudonnut yli kymmenestä nykyiseen kuuteen rekrytointien suuntautuessa muihin toimipisteisiin.
MML on taloudellisiin syihin vedoten sulkemassa yhdeksän maassamme sijaitsevista 35 toimipisteestä. Alajärven lisäksi saman kohtalon tulevat jakamaan Huittinen, Ikaalinen, Kemijärvi, Nurmes, Närpiö, Saarijärvi, Salo ja Ylivieska.
–Näiden toimipisteiden henkilöstön näkemysten mukaan MML ei tule saamaan sulkemisesta säästöjä, arvioi Alajärven toimipisteen johtava asiantuntija, maanmittausinsinööri (DI), Taavi Kivipelto.
–Taloudellisista tekijöistä olemme eri mieltä. Johdolle ja ministeriölle on tuotu tiedoksi selvityksiä, joilla on perusteltua osoittaa, ettei MML:n yhdeksän palvelupisteen poistamisella tultaisi saamaan MML:n esittämiä 500 000 euron vuotuisia bruttosäästöjä.
Huoli toimipisteiden sulkemisesta johtuvasta heikkenevästä tuottavuudesta ja huomiotta jääneistä lisääntyvistä kustannuksista ovat aktivoineet toimipisteiden henkilöstön huomattaviin toimiin. Säästöjä on lähdetty etsimään muun muassa vuokratiloissa. Näin myös Alajärvellä. Henkilöstön taustavoimaksi aktivoitui Alajärven kaupunki, joka yhdessä Etelä-Pohjanmaan poliitikkojen kanssa on antanut tukensa säästötoimien aikaansaamiseksi toimipisteen tilavuokrasäästöjen osalta.
Lakkautuspäätöksen saaneilla paikkakunnilla on neuvoteltu pienemmät ja halvemmat tilat. Näiden valossa vuotuiset kustannukset olisivat jatkossa 150 000 euroa, jolloin MML olisi säästänyt 350 000 euroa vuositasolla. Kivipellon mukaan jo tämä yksinään vesittää päätöksen taloudellisen järkevyyden, sillä laskelmassa ei oltu vielä huomioitu toiminnan kannalta välttämättömiä varasto- ja huoltotilojen vuokrakustannuksia, jolloin todellinen säästö tulisi olemaan ainoastaan noin 66 000 euroa vuodessa. Laskelmissa olisi pitänyt lisäksi huomioida pitenevät matkat työkohteisiin, mikä aiheuttaa paitsi merkittäviä lisäkustannuksia, myös suurta tuottavuuden heikennystä. Tämä ei kuitenkaan ole riittänyt MML:n johdolle perusteluna toimipaikkojen säästämiseksi.
KIVIPELTO muistuttaa, että työ tehdään paikan päällä.
–Asiakaskunta tyypillisesti muodostuu niistä, jotka omistavat kiinteistöjä tai maa- ja metsätiloja. Tyypillisimmät toimitukset ovat lohkominen, yksityistietoimitus ja vesijätön lunastus. Kohteeseen mennään aina paikanpäälle. Kun toimitustuotantoon palkataan uusi henkilö, hän asettuu asumaan lähelle MML:n palvelu- ja toimipistettä. Kun MML:n verkostoa supistetaan, matkat kohteisiin ja kokouksiin pitenevät huomattavasti, Kivipelto toteaa.
Kivipelto kertoo, että henkilöstön laskelmien mukaan kilometrikorvauksista ja päivärahoista tulee aiheutumaan MML:lle lisää kustannuksia noin 200 000 euroa, pidentyneistä toimitusmatkoista johtuva tuottavuuden heikentyminen noin 470 000 euroon vuodessa. Henkilöstön kustannuslaskelmiin MML:n johto on todennut riskin tällaiselle olevan olemassa.
Kivipelto uskoo myös toimi- ja palvelupisteiden lakkauttamisten aiheuttavan väestönlaskua paikkakunnille.
–Kun yksi lähtee, niin kaksi lähtee. Yleensä on kysymyksessä kahden töissä käyvän talous. Etätyö ei ole kaikille mahdollista: kotona ei ole sopivaa työtilaa ja esimerkiksi pikkulapsiperheissä työrauhan saaminen on haaste. Kyllä silloin lähdetään sinne, missä työskentely toimipisteessä on mahdollista, Kivipelto toteaa.
TÄLLÄ HETKELLÄ Alajärven toimipisteen pitkäaikaisimpana työntekijänä, vuonna 1988 Espoon Otaniemestä tuorein paperein Alajärven silloiseen MML:n palvelupisteeseen tullutta Kivipeltoa huolettaa myös maanmittausalan vieraus nuorille. Alan opiskelijoita ei ole helppoa saada. Alan koulutuspaikkoja tarjoavat Aalto yliopisto ja muutama ammattikorkeakoulu. Sisään yliopistoon pääsee 30–40 henkilöä vuosittain, joista kolme neljäsosaa ohjautuu yksityisille työnantajille.
–On selvää, että palvelu- ja toimipisteiden olemassaolo ja näkyvyys paikkakunnilla kasvattaisi alan tietoisuutta ja kiinnostavuutta. Toiminta tulee tutuksi, kun palvelu on saatavilla, Kivipelto aprikoi.
15-vuotiaana Alajärven MML:lla kesätyön aloittanut Kivipelto syttyi alasta päästessään hahmottamaan työn monipuolisuutta ja palveluhenkisyyttä.
–Olin insinöörien mukana tekemässä toimituksia ja tapasin erilaisia ihmisiä ja tilanteita. Näin myös tehtäviin liittyviä ristiriitoja ja sitä, miten niitä voidaan sovittelemalla ratkoa. Se oli konkreettista ja kiinnostavaa. Ilman tuota ajanjaksoa en olisi tullut hakeutuneeksi alalle, toteaa Kivipelto.
Hän näkeekin kentällä tehtävässä työssä tarvittavan paljon sovittelevuutta.
–Kun esimerkiksi valtio rakentaa teitä, korvausasiat nousevat esille. Useinkaan omistaja ei haluaisi luopua kohteestaan tai maa-alastaan. Korvaukset määrittelemme kohteen, haitan ja pysyvän haitan korvauksena sekä vahingon haittana. Näissä tilanteissa käytävät neuvottelut ovat avainasemassa.
Esimerkiksi sisarusten välisissä riitautuneissa halkomisissa työvoittoja koetaan erityisesti silloin, kun epäselvyyksissä saadaan aikaan parantumista, vanhojen riitojen sovittelua ja sopuun johtanutta alueiden jakamista.
–Kun molemmat osapuolet haukkuvat toimitusinsinöörin ratkaisuja yhtä paljon, tietää ratkaisun olleen tasapuolinen, uskaltautuu Kivipelto keventämään tilannekuvausta.
Pitkän toimintahistorian omaava Alajärven palvelu- ja toimipiste saa Kivipellolta positiivista palautetta työyhteisönä.
–Työyhteisö on hyvä ja toimiva, esihenkilöiden kanssa työskentely on hyvää. Kyllä tämä kritiikillinen arvio kohdentuu nyt laitoksen terävimpään kärkeen, Kivipelto toteaa.
Regina Ketomäki
Lue myös:
