RIEMUYLIOPPILAAT eli 50 vuotta sitten Lappajärven lukiosta ylioppilaaksi kirjoittaneet, tapasivat lukion ylioppilasjuhlassa 31. toukokuuta. Riemuylioppilaan puheessaan Tuomo Savola onnitteli tuoreita ylioppilaita ja antoi nuorille elämänohjeita ja vinkkejä ammatinvalintaan.
–Rimaa on turha laskea liian alas, olet parhaimmillasi, kun teet sitä mitä kiinnostaa. Huumori keventää ja parantaa elämää. Ole pohjalainen väkitukko saadaksesi haluamasi ja pidä päiväkirjaa elämäsi tärkeimmistä tapahtumista.
Oman päiväkirjansa muistiinpanoista Savola kertoi muutaman hauskan tapahtuman kouluajoiltaan.
–Lukio alkoi 20. elokuuta. Ohjelmaan kuului myös kirkossa käynti. Karkasin puolelta päivin sorsanmetsästyksen avaukseen. Opettaja Irma Linden totesi, että kyllä sinä Tuomo komeasti aloitit koulutyösi.
Kuin anteeksipyyntönä Savola lausui saksankielisen, Lindenin oppitunnilla opetellun runon, toivotti omille luokkakavereilleen terveyttä ja huumorista terävää ajatuksenjuoksua. Nuorille hän lausui lopuksi:
–Ylioppilaat, tämä päivä on teidän, tulevaisuus on teidän. Me luotamme teihin.
JUHLAN jälkeen lukion aulassa kävi iloinen puheensorina, kun liki 20 riemuylioppilasta iloitsi jälleennäkemisestä, vaihtoi kuulumisia ja muisteli menneitä. Vuoden 1975 ylioppilaita oli yhteensä 32, joista A-luokalla oli 17 ja B-luokalla 15.
–Meillä ei ole ollut luokkakokouksia, joten tämä on tärkeä tapaaminen. Oli selkeä, että juhlaan tullaan. Se on kunnia ja velvollisuus. Suuren ja kiitoksen arvoisen työn riemuylioppilaiden yhteystietoja selvittäessään tekivät A-luokan Anni Autio ja B-luokan Tarja Kujala (kouluaikana Ahvenniemi), kuvailee B-luokalla ollut Olli Lampi.
–Tunnistaminen oli aluksi vaikeaa, kun osan kanssa ei olla nähty 50 vuoteen. Luokan tyttöjä on kokoontunut muutaman kerran. Tuttuja piirteitä löytyy kaikista. Hyvin äkkiä juttu luistaa vanhojen tuttujen kanssa. Mitä enemmän ollaan yhdessä sitä enemmän muistaa, A-luokalla ollut Raija Olli jatkaa.
Nissistä kotoisin oleva Mikkelissä ja Helsingissä asuva Lampi käy harvakseltaan synnyinseudullaan.
–Aika vähän olen lukion jälkeen käynyt Lappajärvellä. Lähinnä hautajaisissa. Kotitalo myytiin vanhempien kuoltua. Perhe-elämän kannalta on tärkeä, että suku on täällä. Mukava kun nyt on vähän iloisempi juhla ja saa pukeutua muuhunkin kuin mustaan.
Tampereella nykyään asuvalla, Ollin kylästä kotoisin olevalla Raijalla on tiiviit siteet Lappajärveen.
–Säännöllisesti tulee käytyä, kotitila on edelleen hallussa. Hyvät eväät elämään on täältä saanut.
Lampi ja Olli intoutuvat muistelemaan kouluaikoja ja opettajiaan.
–Mielellään muistelee vanhoja opettajia. Minulla jäi aina historian lukeminen bussiin, kun en pitänyt sitä niin kiinnostavana. Sitten tuli viereen istumaan joku kiva koulukaveri ja historia jäi lukematta. Muistan, että tunnilla aina jähmetyin, kun Koskelan Esko tuli kohdalle, Olli muistelee.
–Vaikka oli niitäkin opettajia, joita muistelee vähemmän mielellään. Minä tykkäsin historiasta ja sitä paljon luin. Muistan kun jollain tunnilla Eskon tentattua aiheesta kysyi, että onko täällä luokassa ketään muuta kuin Olli, joka on lukenut läksyä, Lampi nauraa.
Riemuylioppilaiden päivä jatkui lounaalla Kivitipussa vapaamuotoisesti muistellen ja tarinoiden.
Lue myös:
