Keskustelu kuntien tulevaisuudesta on viime aikoina kärjistynyt kahteen ääripäähän: maakuntien suuriin keskuskaupunkeihin ja pienten kuntien haasteisiin. Näiden väliin jää kuitenkin merkittävä joukko suomalaisia kuntia – 58 seutukaupunkia, joissa asuu lähes miljoona ihmistä.
Seutukaupungit eivät ole kuntarakenteen väliinputoajia, vaan alueidensa elinvoiman, palveluiden ja huoltovarmuuden kannalta ratkaisevia toimijoita. Siksi on perusteltua, että Seutukaupunkiverkosto nostaa niiden merkitystä vahvemmin esiin valtakunnallisessa keskustelussa.
Kauhava on tästä hyvä esimerkki. Emme ole vain yksi kunta muiden joukossa, vaan laajan vaikutusalueen toiminnallinen, taloudellinen ja palvelullinen keskus. Kaupungin merkitys ulottuu selvästi omia kuntarajoja laajemmalle.
Kyvykkyys ratkaisee – ei pelkkä asukasluku
Kuntien roolia ja tulevaisuutta arvioidaan liian usein väestömäärän perusteella. Olennaisempi kysymys on, missä on osaamista, toimivia rakenteita ja kykyä järjestää palveluja tehokkaasti.
Kauhava on vuosien ajan osoittanut olevansa luonteva kuntayhteistyön veturi. Meillä on kokemusta ja valmiuksia hoitaa vaativia tehtäviä yli kuntarajojen. Tuore esimerkki tästä on laajan työllisyysalueen rakentaminen ja johtaminen. Tunnemme alueemme ihmiset, yritykset ja tarpeet paremmin kuin kauempana sijaitsevat hallinnolliset keskukset.
Siksi myös vastuukuntamallia koskevassa keskustelussa painopisteen tulisi olla osaamisessa ja toimintakyvyssä. Vastuun ei pitäisi määräytyä automaattisesti asukasluvun perusteella, vaan sen mukaan, missä kyetään rakentamaan toimivia palveluita ja yhteistyötä koko alueen hyväksi.
Seutukaupungit vahvistavat Suomen huoltovarmuutta
Seutukaupunkien merkitys Suomen taloudelle ja turvallisuudelle on huomattavasti suurempi kuin niiden koko antaa ymmärtää. Merkittävä osa maamme teollisesta arvonluonnista, vientituotannosta ja alihankintaverkostoista toimii juuri seutukaupungeissa.
Kauhavalla vahva yrittäjyys, kansainvälinen teknologiateollisuus, sopimusvalmistus, kasvava matkailu ja elinvoimainen alkutuotanto muodostavat poikkeuksellisen monipuolisen kokonaisuuden. Samalla tuotamme asioita, joita Suomi tarvitsee myös poikkeusoloissa: ruokaa, energiaa, osaamista ja teollista suorituskykyä.
Seutukaupunkien vahvuus on myös niiden ketteryydessä. Päätöksiä voidaan tehdä lähellä ihmisiä ja yrityksiä, nopeasti ja paikalliset olosuhteet huomioiden.
Seutukaupungit ovat osa ratkaisua
Jos haluamme pitää koko Suomen elävänä, kehittyvänä ja asuttuna, seutukaupungit on otettava tiiviisti mukaan kuntarakennekeskustelun ytimeen. Me emme ole pelkkä välimuoto matkalla suurempaan, vaan valmis ja toimiva osa ratkaisua.
Kauhava on valmis kantamaan vastuuta myös tulevaisuudessa. Meillä on siihen osaamista, yhteistyökykyä ja vahvaa eteläpohjalaista yrittäjähenkeä. Kysymys ei ole vain Kauhavan tulevaisuudesta, vaan koko seudun ja lopulta koko Suomen menestyksestä.
Vesa Rantala
Kauhavan kaupunginjohtaja
Maria Sorvisto
Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja
Ylivieskan kaupunginjohtaja
Mikä Seutukaupunkiverkosto?
• Vuonna 2008 perustettuun Suomen Kuntaliiton koordinoiman seutukaupunkiverkostoon kuuluu 58 seutukaupunkia, joiden koko vaihtelee noin 5 200 asukkaan Ähtäristä yli 50 000 asukkaan Saloon. Muita yli 30 000 asukkaan seutukaupunkeja on Lohja, Rauma ja Savonlinna.
• Verkoston seutukaupungeissa asuu yhteensä reilut 900 000 asukasta, ja niissä toimii noin 100 000 yritystä.
