Ei vettä, rantaa rakkaampaa on säe Maamme-laulusta, Julius Krohnin suomennos vuodelta 1867 Johan Ludvig Runebergin Vårt land -runosta. Tuo säe on yhä varsin onnistunut ilmaus sekä maiseman että tunteen kuvauksena. Järvet ja rannat ovat tärkeä osa suomalaista maisemaa. Suomessahan on noin 168 000 järveä tai lampea. Meille Euroopan suurimman kraatterijärven ja Etelä-Pohjanmaan maakuntajärven rannalla asuville järvi ja sen rannat ovat se tärkein ja oleellisin osa kulttuurimaisemaamme, kulttuuri-identiteettiämme.
Faktaa Lappajärvestä. Järven pinta-ala on 142 neliökilometriä, suurin syvyys 38 metriä, keskisyvyys 7,4 metriä. Rantaviivaa on 124 kilometriä, vapaa-ajan asuntoja järven rannoilla noin 2 000 ja asukkaita rantapitäjissä Lappajärvellä, Vimpelissä ja Alajärvellä yli 14 000. Kautta aikojen on järvellä ollut keskeinen merkitys sen rannan asukkaille. Se on antanut särvintä, elantoa ja iloa, suojaa ja jopa viimeisen leposijan. Järvi on ollut tärkeä kulkureitti, jonka kautta terva ja puu kulkivat Pietarsaareen ja antoivat vaurautta alueen asukkaille.
Kotijärvemme Lappajärvi on ollut lähiaikoina keskustelun keskipisteenä. Veden vähyys järvessä tänä keväänä on puhuttanut ja vuoden 1979 patokapina. Patokapinaa on muisteltu ja muisteluja tallennettu tulevaa patokapinan 50-vuotisjuhlavuoden näytelmää ja kotiseutuarkistoa varten. Muistelut myös jatkuvat eri tavoin.
Lappajärvellä on herätty myös ajatukseen, että ”jotain tarvihtis tehä”. Uusi patokapina vai mitä? Oikein hyvä! Järvenranta-asukkaat, kesäasukkaat, kalastajat ja päättäjät ovat ilmaisseet huolensa järven tilasta ja säännöstelystä. Lappajärven kunnanhallitus kävi viime kokouksessaan keskustelua Lappajärven vesistön tilasta, säännöstelystä ja mahdollisista toimenpiteistä. Kunnanhallitus päätti kutsua järven ympäryskuntien edustajia keskustelemaan yhteistyöstä ja toimenpiteistä järven kunnon edistämiseksi. Oikein hyvä! Ja yhteistyöhön ja keskusteluihin vielä mukaan järjestöjen, osakaskuntien ja yritysten edustajia.
Lappajärvellä tehdään parhaillaan uutta kuntastrategiaa, joka ohjaa päätöksentekoa ja toimintaa, määrittää yhteisen kehitystyön suunnan ja luo pohjan vuotuisille toimintasuunnitelmille ja talousarvioille. Järvi ja siitä huolehtiminen tulee olla Lappajärven uuden kuntastrategian keskeisin asia, strategian ydin. Järvestä ja vedestä huolehtiminen tulee näkyä visiossa, missiossa, tavoitteissa, toimenpiteissä ja mittareissa. Järvi tuo alueelle elinvoimaa ja hyvinvointia, ja järvestä tulee myös juomavetemme.
Lappajärvi tarvitsee huolenpitoa ja suojelua, kotijärvemme on merkityksellinen ja vaalimisen arvoinen. Lappajärvi ja sen rannat ovat rakkaat!
Tuija Ahola
