Pääsiäiskokkomuistoja vuosikymmenten varrelta

Pian kokko syttyy...
Pian kokko syttyy...
Pian kokko syttyy...
Pian kokko syttyy...

VARHAISIN kokkomuistoni syntyi 1960-luvun alussa, kun kylän poikien kanssa sahattiin pistosahalla lammashaasta katajia ja vesikelkalla kuljetettiin ne kylän rantapellolle, johon kokko kasattiin. Mieleen on jäänyt katajien iloinen rätinä niiden palaessa ja pitkän tikun päässä paistettu makkara, joka oli harvinaista herkkua siihen aikaan.

Kokon teko oli meille pojille jokakeväinen askare monta vuotta, mutta kokon teko taisi jäädä moneksi vuodeksi, kun porukka aikuistui ja monet lähtivät maailmalle. Itse lähdin Ouluun opiskelemaan ja siellä kokon teosta ja poltosta huolehtivat Oulunseudun Eteläpohjalaiset, mutta en tainnut käydä kuin pari kertaa kokolla. Siinä ei vain ollut samaa hohtoa kuin itsetehdyssä kokossa Pyhälahdessa.

Opiskelujen jälkeen muutin Pietarsaareen ja siellähän kokko poltetaan laskiaisena, joten sieltä oli helppo ajella lyhyt matka Vimpeliin pääsiäiskokolle. Kokko taidettiin silloin rakentaa velipoikien kanssa kotitalon pellolle monena vuonna ja poltella vähän niin kuin perhepiirissä. Muistan, kuinka kerran oli niin kova tuuli, että muovisanko, jolla joku oli tuonut makkaroita ja muita kokkotarpeita, meni tuulen mukana kokkoon.

Sitten tuli muutto Keski-Suomeen Suolahteen ja siellä kokko poltetaan juhannuksena. Olin töissä Valmetin traktoritehtaalla ja huomasin, että tehtaalla kertyi jatkuvasti kasoittain kertakäyttöisiä kuormalavoja, joista saisi näpeästi kelpo kokon. Tuumasta toimeen ja kautta aikojen Suolahden ensimmäinen pääsiäiskokko paloi joskus 1980-luvun jälkipuolella. Muistan kuinka suolahtelaisia tuli uteliaana kokolle, eivätkä oikein tienneet mitä pitäisi tehdä vai tarvitseeko tehdä mitään. Kuivat kuormalavat paloivat komeasti ja kokko paloi reilussa tunnissa. Muutimme Ouluun, mutta kokkoa kuulemma Suolahdessa poltettiin ainakin muutaman kerran myöhemminkin.

Välissä taisi mennä monta kokotonta vuotta, mutta varmaankin 2000-luvun alkupuolella aloimme Pyhälahden miesten kanssa jatkaa kokkoperinnettä kylän yhteisessä rannassa. Nyt oli käytettävissä traktorit tukkikuormaajineen ja tukkikärryineen, joten kokontekotalkoot olivat vain parin tunnin rupeama, kun hakkuutyömailta haettiin risut kokkoon. Kokolle kerääntyikin aina paljon Pyhälahden, Viitaniemen ja osin Lakaniemenkin asukkaita ja tunnelma oli aina lämmin, kun ihmiset pitkän talven jälkeen näkivät toisiaan ja vaihtoivat kuulumisia. Tänä vuonna mökkirannassa on oma pieni kokko, mutta mahdollisesti Lakeaharjulla kokko rakentuu, jahka risuja löytyy jostakin.

Heikki Salmela

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.