Sata vuotta suuria seuroja Alajärvellä

Alajärvellä on järjestetty suuria seuroja jo sadan vuoden ajan. Maakunnallisiin kesäseuroihin heinäkuun viimeisenä viikonloppuna odotetaan 3 500–4 000 seuravierasta.
Alajärvellä on järjestetty suuria seuroja jo sadan vuoden ajan. Maakunnallisiin kesäseuroihin heinäkuun viimeisenä viikonloppuna odotetaan 3 500–4 000 seuravierasta.
Alajärvellä on järjestetty suuria seuroja jo sadan vuoden ajan. Maakunnallisiin kesäseuroihin heinäkuun viimeisenä viikonloppuna odotetaan 3 500–4 000 seuravierasta.
Alajärvellä on järjestetty suuria seuroja jo sadan vuoden ajan. Maakunnallisiin kesäseuroihin heinäkuun viimeisenä viikonloppuna odotetaan 3 500–4 000 seuravierasta.

ALAJÄRVEN Rauhanyhdistyksen maakunnalliset kesäseurat Alajärven kirkossa ja sen lähiympäristössä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna ovat alueen suurimpana hengellisenä tapahtumana osa Alajärven ja Järviseudun kesää. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Alajärvellä järjestettiin ensimmäiset suuret seurat.

Paikkakunnalla on kautta aikojen kannettu voimakkaasti huolta sielujen pelastumisesta, kirjoittaa Matias Haukkala teoksessaan Kylväjä lähti kylvämään – Lestadiolaisen herätysliikkeen historia Alajärvellä nälkävuosista 2000-luvulle (2009).

Nälkävuosina joukko alajärveläisiä lähti etsimään elantoa Norjan Ruijasta, kaivoksilta ja lohijoilta. Tuliaisina oli myös uusi usko. 1800-luvun puolivälissä Lars Levi Lestadiuksesta nimensä saanut uskonnollinen liike saapui Etelä-Pohjanmaalle 1870-luvulla ja saavutti vahvan jalansijan erityisesti Evijärvellä, Lappajärvellä ja Alajärvellä. Liike kasvoi nopeasti ja sai vuosisadan lopulla Alajärvellä vankan aseman pappiskunnan vastustuksesta huolimatta. Vilkasta toimintaa oli aluksi kylillä, joissa hihhuleiksikin kutsuttuja lestadiolaisia asui.

7.–9. heinäkuuta 1923 pidettiin Alajärven nuorisotalolla ensimmäiset ”isommat seurakokoukset”, jotka kokosivat vieraita ”16:sta eri pitäjästä ja 3:sta kaupungista”, noin 2 000 henkeä. Nuorisoseurantalo toimi vuosisadan alkupuolella usein seurapaikkana. Kirkossa saatiin kokoontua vuodesta 1930 alkaen ja myöhemmin myös seurakuntatalolla.

Suurten seurojen perinne on jatkunut sota-aikaa ja koronavuosia lukuun ottamatta katkeamatta. Niiden ajankohta on vaihdellut helluntaista elokuuhun ja aluksi ne pidettiin sunnuntaista maanantaihin. 1966 alkaen seurat ovat olleet kolmipäiväiset. Aluksi seuravieraat majoittuivat kodeissa ja kouluissa, vuodesta 1968 alkaen seurakentällä. ”Suurten seurojen järjestäminen ja seuraväen kestitseminen vaativat Alajärven lestadiolaisilta talkoohenkeä ja taloudellista panostusta. Näin virinnyt aktiivisuus johti lopulta toiminnan järjestäytymiseen.” Alajärven Rauhanyhdistys perustettiin lopulta 1948, joskin ensimmäisinä vuosina toiminta jatkui melko itsenäisesti kylillä ja yhdistyksen alla tehty toiminta oli vähäistä.

Ajankohta vakiintui heinäkuun viimeiseen viikonloppuun ja ne kokosivat tuhansia vieraita. Seurojen ohjelmaksi vakiintuivat seurapuheiden, Siionin laulujen ja virsien lisäksi ehtoollisen vietto, erityisesti nuorille suunnattu puheen vuoro ja jumalanpalvelus.

Kahdet Suviseurat

SAMALLA PAIKALLA kirkon ympäristössä järjestettiin myös ensimmäiset SRK:n Suviseurat Alajärvellä, vuonna 1970. Kirkon ympäristöön juuri valmistuneen virastotalon ja seurakuntatalon ympärille kokoontui 35 000–50 000 seuravierasta. Menkijärvellä 1996 suviseuravieraiden määräksi merkittiin 70 000.

Kesäseuroissa kävijämäärä on vaihdellut muutamissa tuhansissa samanaikaisissa seurakävijöissä. 2007 seuravieraiden määräksi laskettiin 5 000 seuravierasta. Viime vuosina väkimäärä on ollut noin 3 500, mutta nyt seuroista aiotaan tiedottaa enemmän, joten seuraväen määrä voi hieman nousta.

PERINTEISESTI Alajärven maakunnalliset kesäseurat ovat päättäneet kesän isojen seurojen sarjan, mutta nyt Reisjärven kesäseurat ovat siirtyneet elokuun ensimmäiselle viikolle.

Alajärven kesäseurat järjestetään kirkon ja Aalto-keskuksen ympäristössä.

Seurat perinteiseen tyyliin – kaikki ovat tervetulleita

JUHLAVUOSI ei näy maakunnallisten kesäseurojen ohjelmassa suuremmin. Siitä ei haluttu lähteä tekemään isompaa numeroa, kertoo Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Sakari Pajukangas.

–Sunnuntaina SRK:n puheenjohtaja Valde Palola tuo SRK:n tervehdyksen jumalanpalveluksen jälkeen alkavissa seuroissa. Muuten seurat toteutetaan perinteisellä mallilla.

Yksi iso muutos seurojen valmisteluissa ja toteutuksessa, tosin sattumalta, toteutuu juuri tänä vuonna.

–Usean vuoden ajan on ollut tarve siirtää tavaraliikenne pois kentältä. Nyt ruokala siirtyy Aalto-puiston hautausmaan puoleiselle reunalle, jolloin tavarankuljetukset voidaan hoitaa perille tietä pitkin. Samalla oma-valvonta-alue saadaan paremmin suljettua ravintolan taakse.

Mainos

Seurojen tunnuslause on Minä olen hyvä paimen.

–Se on perinteinen tunnus, joka on ollut käytössä seurojen historiassa monta kertaa. Se on edelleen uskon keskeinen ajatus, ja sopii myös tähän aikaan.

–Ohjelma menee tutulla kaavalla, ainoastaan seurojen päättyminen siirtyy hieman ja päätössanojen sijaan on päätösseurat, joissa on kaksi puhetta. Osa puheista tulkataan myös kuulovammaisille. Ne merkitään seuraohjelmaan.

Sanaa ja sekahedelmäsoppaa

KESÄSEURAT ovat perinne myös monille, jotka eivät kuulu vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen.

–Koronavuosina sain viestejä myös tällaisilta seurakävijöiltä, että seuroja kaivattiin.

Seuroihin tullaan tapaamaan tuttuja ja syömään keittiöväen tekemää lihakeittoa tai riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa, jota on syöty isompi osa seurojen historiasta.

–Muistan itse, että sitä oli jo 45 vuotta sitten, kertoo ravintolatoimikunnan jäsen Tapio Etula.

–Kaikki ruoat valmistetaan itse. Yksi erikoisuus meillä on ranskalaiset makkaralla. Niitä tehdään isot määrät kahtena iltana.

Maakunnan yhteinen tapahtuma

MONI alajärveläinen ja lähialueen Rauhanyhdistysten jäsen vietti Suviseuroja pitkälti työn merkeissä.

–Uskon, että sanankuulossa oleminen jäi vähemmälle työvuorojenkin vuoksi ja nyt omissa seuroissa halutaan rauhoittua sanan kuuloon, toteaa Pajukangas.

Jonkin verran työvuoroja on pyydetty lähialueen Rauhanyhdistyksistä. Eri työtehtävissä on tekijöitä koko maakunnan alueelta.

Kesäseuroja vietetään 27.–30. heinäkuuta. Seura-alue avautuu torstaina 27. heinäkuuta kello 12 ja samana iltana järjestetään kesäillan hartaus kirkossa kello 19.30. Seurat alkavat perjantaina 28. heinäkuuta kello 18 ja päättyvät sunnuntaina kello 15.30 käynnistyviin päätösseuroihin.

–Kaikki ovat tervetulleita seuroihin kuulemaan Jumalan sanaa ja virkistymään sen äärelle.

Alajärven kesäseurat ovat jatkoa vuonna 1923 käynnistyneeseen perinteeseen.

Aiheeseen liittyviä juttuja

Mainos
Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.