Pesäpallovarusteet kautta aikojen esillä Pesismuseossa 

Vimpelin pesismuseo toimii entisen osuuskaupan tiloissa ja on avoinna kesän aikana aamusta iltaan.
Vimpelin pesismuseo toimii entisen osuuskaupan tiloissa ja on avoinna kesän aikana aamusta iltaan.
Vimpelin pesismuseo toimii entisen osuuskaupan tiloissa ja on avoinna kesän aikana aamusta iltaan.
Vimpelin pesismuseo toimii entisen osuuskaupan tiloissa ja on avoinna kesän aikana aamusta iltaan.

PESÄPALLON varusteiden kehitys on kulttuuri-, liikunta ja paikallishistoriaa 

–Pesäpallon varusteiden kehitys kulminoituu pelipalloon, tietää Vimpelin Pesismuseon monitoimimies Teuvo Mäkelä.  

–Alkujaan pallo valmistettiin kiertämällä tiukasti lankaa pyöristetyn korkin ympärille. Pintakerros pujotettiin neulalla purkautumattomaksi, ja koko kerä päällystettiin nahalla. Viralliset pallot valmistettiin joko itse tai suutarilla, mutta jo 1920-luvun alussa markkinoille alkoi tulla tehdasvalmisteisia palloja. Varhaisimmat pallot menettivät pelin aikana nopeasti kimmoisuuttaan ja lento-ominaisuudet olivat heikot. 

Museossa on varsin erikoinen, muista poikkeava pallo. Teuvo Mäkelä kertoo, että 30-luvun puupallolla heitettiin etenijää.  Sota-aikana oli säännöstelyn takia rajattu pallojen määrä neljään ottelua kohden.  Säännöstely loppui 1948 ja 50-luvulla palloja kehiteltiin paremmin kestäviksi. 

Kuuluisa kullankeltainen miesten pallo 80-luvulla maksoi noin 100 markkaa. Myöhemmin tulivat yhtäaikaisesti mukaan Karhun ja Excelin pallo, jotka joukkueet valitsivat pelitavan mukaisesti kotipeleihinsä. Pelipallojen väri vaihteli, esimerkiksi naisten pelipallot olivat viininpunaisia ja miesten kullankeltaisia Karhu-palloja.   

Tässä kurkistus Vimpelin tapahtumakesään, juttu jatkuu linkin jälkeen

MAILOJA museossa on lähinnä 60- ja 70-luvuilta. Yksi merkittävistä mailoista Mäkelä kertoo olevan Paavo Hietasen maila, joka on 60-luvulta. Vielä 80-luvullakin osa pelaajista käytti puumailoja. 70-luvun puumailoissa oli rottinkia. 

Pelipuvut olivat aika yksinkertaiset ennen 80-luvulla.  

–Joukkueet pelasivat kokoasussa ja nykyäänkin niitä näkee. Haminan ”oranssipaidat” eli nykyään Haminan Pallo käyttää edelleen ja jotkut muut idän joukkueet. Mainokset olivat pelipuvuissa varsin yksinkertaisia ja mainoksia oli silloin vähemmän: Vimpelin Vedon juniorijoukkueiden paidassa oli huumoria herättänyt pingviinin kuva jäätelömainoksesta ja teksti selässä: ”Vaparissa on.”  Miesten joukkueessa oli muun muassa Säästöpankin ja Kesportin mainos.  

Kuntien vaakunat ilmestyivät 80-luvun lopulla pelipaitoihin. 1987 Vedolla ja Alajärvellä oli pelipuvussa kunnan vaakuna. Nykyään pelipukuihin panostetaan huomattavasti joukkueen identiteetin ja joukkuehengen kannalta. Joukkueet ovat pitäneet arvossaan samoja värejä, mutta Kiteen Urheilijoiden sininen asu muuttui 1990 punaiseksi. Punainen, sininen ja keltainen oli yleisin väri pelipuvuissa. Loimaalla oli vihreä ja Haminalla tunnetusti oranssi. Jyväskylän Lohella viininpunainen ja musta. SVUL:n joukkueiden pelipaidoissa oli usein valkoinen väri, mutta esimerkiksi suojeluskunta-aate toi sinisen värin muun muassa Vedon asuun. 

Kuvagalleriaan on koottu lajilegendojen kuvia
Kuvagalleriaan on koottu lajilegendojen kuvia

1980-luku oli pesäpallon varusteiden osalta käännekohta

PESÄPALLON VARUSTEIDEN historiassa 80-luku oli käännekohta. Teuvo Mäkelä kertoo, että puumailat jäivät vähitellen pois ja tilalle tulivat hiilikuitumailat. Kypäräpakko tuli 1989. Räpylä on kehittynyt pitemmältä ajalta. Jättipeikon hinta oli 80-luvulla noin 150 markkaa ja nykyisen räpylän saa alle 50 eurolla, kuten piikkaritkin. 

Jokerisääntö ja jokeripaita tulivat käyttöön. Jokeripaita on kehittynyt ja saanut uuden tyylin. Alkujaan se oli Veikkauksen mainoksen tyylinen. 

YKSI museon mielenkiintoisista esineistä on imatralaisten kuokka, jota käytettiin kentän muuttamiseen, kertoo Mäkelä. Onhan etukenttääkin kasteltu pomppulyöjien eliminoimiseksi. Museossa on myös vihreäverkkoinen haavi, varsi on lepästä. 

Merkittävistä pelaajalegendoista, jotka ovat kehittäneet pesäpalloa pelillisesti, löytyy museosta 51 kuvaa. Kuvagalleria täydentyy. Järviseudulta mukaba ovat muun muassa Markus Lakaniemi, Vesa Liikala ja Pekka Peltomäki, muualta Suomesta Ilpo Kytösalmi, Seppo Uusi-Oukari, Mauri Pyhälahti ja Olli Hanski. 

Pesäpallomuseossa on Mäkelän arvion mukaan yli 3 000 esinettä ja määrä kasvaa edelleen. Alkujaan Jaakko Nygårdin ja Markus Lakaniemen ansiosta luotiin museon alku, kun varusteita kerättiin 80-luvulla eri puolelta Suomea. Ikaalisista siirrettiin museo Vimpeliin, koska tilaa ei ollut riittävästi siellä. 

Pesäpallomuseossa käy vuosittain lähes 4 000 henkilöä, ja myös koululaiset ovat vierailleet museossa. Pesisfestivaalien aikana kävijöitä on ollut jopa tuhatkunta.  

Lisää juttua pesäpallomuseolta

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.

ILMAINEN

ISOJAKO

JA