Snookerissa-podcast tarjoaa rentoa keskustelua lajin ympärillä 

Snookerissa-podcastin tiimi Kimmo Mäenpää (vas.), Taneli Hiekka ja Jari Herrala. Kuva: Taneli Hiekka.
Snookerissa-podcastin tiimi Kimmo Mäenpää (vas.), Taneli Hiekka ja Jari Herrala. Kuva: Taneli Hiekka.
Snookerissa-podcastin tiimi Kimmo Mäenpää (vas.), Taneli Hiekka ja Jari Herrala. Kuva: Taneli Hiekka.
Snookerissa-podcastin tiimi Kimmo Mäenpää (vas.), Taneli Hiekka ja Jari Herrala. Kuva: Taneli Hiekka.

SNOOKERISSA-podcastin juontajat, vimpeliläiset Jari Herrala ja Kimmo Mäenpää, kertovat idean podcastiin lähteneen siitä ajatuksesta, että sellaista ei aktiivisille snookerin seuraajille ollut Suomessa tarjolla, vaikka laji on selvästi nosteessa. 

–Silloin kun Kutonen näyttää ilmaislähetyksenä snookeria, on lähetyksissä parhaimmillaan yli 300 000 katselijaa, mikä on minun mielestäni aika paljon. Siihen vielä lisäksi itseni kaltaiset ”lajiniilot” on tilanneet Eurosportin tai Discovery+ -kanavan ja katselevat snookeria sieltä. Se kertoo siitä, että lajia harrastavia tai sitä seuraavia kyllä löytyy Suomestakin, sanovat Herrala ja Mäenpää. 

–Lajin nosteesta Suomessa kertoo myös juuri järjestetty TAOM Helsinki international Snooker Cup, kutsukisa, johon saadaan ihan maailman parhaita pelaajia mukaan. TAOM on liitumerkki, suomalainen innovaatio, joka vähentää huonoja kontakteja lyönneissä ja jota käyttää yli 90 prosenttia ammattilaisista, jatkaa Herrala. 

Podcastilla Herrala ja Mäenpää halusivat tuoda rentoa kahvipöytäkeskustelua lajin ympärille, ilman sen kummempia käsikirjoituksia.  

–Suurin piirtein yhdellä otolla on jaksot kuvattu ja turnauskaavio on toiminut runkona keskustelulle, se on riittänyt aivan hyvin, kertoo Mäenpää. 

KUVAUKSET toteutetaan Herralan kodin yläkerran harrastetoiminnalle pyhitetyssä tilassa. Kuvauksia helpottaa, kun kuvaamisessa käytettävät viisi kameraa voi jättää paikoilleen seuraavaa kertaa varten. 

–Saimme mukaan höynäytettyä alajärveläislähtöisen Taneli Hiekan tuottajaksi, mikä on ollut aivan mahtava juttu. Meitä helpottaa valtavasti, että ammattilainen kuvaa ja editoi jaksot, kun jo pelkkään jälkieditointiin menee helposti kahden työpäivän verran aikaa. Kokemusta löytyy, Taneli muun muassa teki Lapua 1976 -elokuvan kaikki drone-kuvaukset ja on kuvaushommaa muutenkin tehnyt toistakymmentä vuotta.  

Podcasteja pyritään julkaisemaan mahdollisimman aktiivisesti.  

–Isoista Major-turnauksista tulee ennakkotunnelmat ja jälkipuinti -jaksot. Tampere-talolla järjestettyyn tapahtumaan 3.–5. kesäkuuta saapuu Ronnie O´ Sullivan pelaamaan näytösotteluita ja sinne olemme menossa yhtenä iltana, tunnelmia tapahtumasta on ehkä tulossa myös podcastiin, miehet kertovat. 

–Lisäksi suunnitelmissa on erilaisia ”kautta aikain” -jaksoja. 

Snooker on moniulotteinen laji

SNOOKERIIN perehtymätön saattaa helposti ajatella, että kyseessä on tylsähkö laji, jossa ei tapahdu juuri yhtään mitään. Mäenpää ja Herrala kertovat, että asianlaita on aivan päinvastoin. Ennen kuin huomaankaan, minutkin on perehdytetty valkoisen pallon rooliin, lajin psykologiseen puoleen ja hienomotorisen lyönnin hienouksiin, jonka lopputulemaan voi vaikuttaa muun muassa kepin päähän hinkatun liidun merkki. Tunnin tietoiskun jälkeen on snookerpallon kokoinen aukko sivistyksestäni täytetty ja yhdyn miesten ajatukseen siitä, mikä tekee snookerista niin kiinnostavan. 

–Lajissa viehättää nimenomaan sen vaikeus. Helposti voisi sanoa, että snooker on jännittävin laji, mitä olen ikinä seurannut, kertoo Mäenpää.  

–Kun alkaa ymmärtää vähän sääntöjä ja valkoisen pallon käyttäytymistä, jää helposti lajiin koukkuun. Ja kun ymmärtää sen, kuinka vaikeaa snooker on, osaa myös arvostaa pelaajien suorituksia. Oikeastaan voisi sanoa, että lajin suola on katsoa valkoisen pallon hallintaa. 

Herrala korostaa lajin psykologista puolta. 

–Joku on joskus sanonut, että otteluissa vaaditaan aivokirurgin keskittymistä. Periaatteessa huippupelaajat ovat kaikki teknisesti sillä tasolla, että kuka tahansa voi voittaa. Otteluissa ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu korvien välissä. Henkisellä puolella tämä on raastava laji. 

Mielenhallinnan taidoista on kertonut myös lajin uusi maailmanmestari Kyren Wilson, joka Ylen haastattelussa kertoo aloittaneensa hypnoterapian ennen MM-kisoja. 

 –Myös meille harrastajille tämä antaa hektiselle arjelle täydellistä vastakohtaa, tätä lajia ei voi hötkyillen harrastaa. Yhteen peliin saattaa mennä neljä tuntia ja sekin on periaatteessa vähän. 

Mainos

Oman snookerpöydän hankinta on harkinnassa

LÄHIMMÄT snookerpöydät sijaitsevat Seinäjoella, esimerkiksi Pub Wäinö & Galaxie Sportsin biljardisalissa ja keilahallissa.  

–Turhan usein ei pelireissulle ole mahdollista päästä, kun pelireissuun kuluu helposti matkojen kanssa 6–8 tuntia. Oman pöydän hankkimisesta on kyllä puhuttu, siitä olisi hyötyä podcastin tekemisessäkin, kun voisi käydä läpi vaikkapa tiettyjä lyöntejä. Mutta mihinkään pieneen tilaan pöytä ei mahdu, vähintäänkin se tarvitsee ympärilleen 35 neliötä, kertovat Herrala ja Mäenpää. 

Pelaajina miehet kertovat olevansa keskenään tasavertaisia. Esikuvia lajin parista löytyy useampia, mutta yksi nimi nousee molemmilla arvostuksessa ylitse muiden. 

–Ronnie O´Sullivan on kaikkien aikojen menestynein pelaaja. Sen lisäksi Ronnien pelityyli pistää positiivisesti silmään: se on persoonallinen ja räväkkäkin. Kiinalaista Ding Junhuita on myös ollut mukava seurata. Snooker on Kiinassa suosittu laji ja Junhuita pidetään maansa suurimpina urheilustaroina. 

PODCASTIN nimi syntyi pelitilanteesta. 

–”Snooker” on tilanne, jossa kohdepallo on piilossa jonkun toisen pallon takana. Sellaisessa tilanteessa missä ei ole mahdollisuutta pussittaa mitään ja joutuu pelaamaan turvalyöntiä, snookerin tekeminen on hyvä vaihtoehto – jos se vain suinkin on mahdollista. Eli aina kun saat vastustajan snookeriin, on hän niin sanotusti pulassa eli snookerissa, kertoo Herrala. 

–Meille podcastin tarkoitus on täytetty, jos yksikin ihminen saadaan seuraamaan lajia ja innostumaan siitä. Paras tapa tukea Podcastia, on tilata meidän YouTube-kanava. Se ei maksa tilaajalle mitään, mutta meille sillä on iso merkitys. 

Tammikuussa Tampere-talolla otetussa kuvassa snookerin nelinkertainen maailmanmestari Mark Selby (vas.) ja Kimmo Mäenpää. Kuvat Herralalta.

Snookerin historia ulottuu 1800-luvulle – lajin ”pyhättö” sijaitsee Sheffieldissä 

INTIASSA palvelleet brittiupseerit kehittivät snookerin omaksi lajikseen 1800-luvun loppupuolella.

 –Kuulemma nimi tulee siitä, että kadettikoulun ensimmäisen vuoden kokelaita on sanottu snookereiksi, kertoo Jari Herrala. 

 –Vuonna 1900 sitten silloinen kattojärjestö hyväksyi snookerin omaksi lajikseen ja 1927 pelattiin jo ensimmäiset MM-kisat. 

Lajia on pidetty kautta aikojen eleganttina herrasmieslajina. Kisojen pukukoodit ovat vielä tänäkin päivänä tiukat ja toisaalta tyylikkäästi pukeutuneet pelaajat tuovat lajiin myös katsojaa viehättävää visuaalisuutta. Tiukkoja sääntöjä kuitenkin myös kritisoidaan. 

–Ymmärrän sen, että lajin historiaa ja vanhoja perinteitä halutaan pitää kunniassa. Mirri (rusetti) on ihan hyvä, mutta kravatti pelatessa tuottaa pelaajille hankaluuksia, sanoo Kimmo Mäenpää. 

CRUCIBLE-TEATTERIA Sheffieldissä pidetään yhtenä lajin pyhätöistä.  

–Kerran vuodessa teatteri muutetaan snooker-areenaksi. Teatteriin mahtuu vain 980 katsojaa, joten tunnelma siellä on tosi intiimi. Kun nuppineula tippuu lattialle, se kuuluu toiselle puolelle katsomoa, kertoo Herrala.  

–Huhtikuussa tarjoutui Facebookin Finnish Snooker Community -ryhmässä mahdollisuus ostaa pari lippua Sheffieldiin ja kaverin kanssa ostimme liput. Crucible-teatteria voisi kutsua snooker-fanien pyhiinvaelluskohteeksi, MM-kisat on järjestetty siellä vuodesta 1977, joten oli kyllä hienoa päästä käymään siellä. 

Jari Herrala Crucible-teatterin edustalla Sheffieldissä.

juttua muokattu 9.6.2024 klo 18.45, poistettu maininta TAOMin sponsoroinnista Helsinki International Snooker Cupissa.

Lue myös nämä
Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.