Helmikuu on siirtymävaihe talven ja kesän välillä  

Lapsuuteni kylässä juhlittiin Stritennjiä. Kansankalenterin mukaan tämä on vuodenaikojen raja, siirtymä talven ja kesän välillä.
Lapsuuteni kylässä juhlittiin Stritennjiä. Kansankalenterin mukaan tämä on vuodenaikojen raja, siirtymä talven ja kesän välillä, kirjoittaa Svitlana.
Lapsuuteni kylässä juhlittiin Stritennjiä. Kansankalenterin mukaan tämä on vuodenaikojen raja, siirtymä talven ja kesän välillä.
Lapsuuteni kylässä juhlittiin Stritennjiä. Kansankalenterin mukaan tämä on vuodenaikojen raja, siirtymä talven ja kesän välillä, kirjoittaa Svitlana.

JOS minulta kysyttäisiin, mitä juhlaa vietetään Ukrainassa 2. helmikuuta, voisin vastata – Groundhog Day eli murmelin päivä. Hauska loma, joka ei niin kauan sitten tuli Ukrainaan Yhdysvalloista ja Kanadasta. Jo alusta alkaen tällä eläimellä ei ollut mitään tekemistä juhlan kanssa. Tänä päivänä ihmiset katsovat, kuinka metsämurmeli lähtee pesästä nähdäkseen, onko sillä varjo, koska se voi ennustaa sään. Jos varjoa ei näy, se merkitsee kevään pian tulevan. En tiedä pitäisikö sellaiseen “asiantuntijaan” ja hänen “sääennusteeseensa” luottaa, mutta hauskaa se on. 

Lapsuudessani en tiennyt tästä lomasta. Lapsuuteni kylässä juhlittiin Stritennjiä. Kansankalenterin mukaan tämä on vuodenaikojen raja, siirtymä talven ja kesän välillä. Tämä loma on ollut Ukrainassa esikristillisistä ajoista lähtien. Sitä on myös kutsuttu nimillä Gromovytsia, Strischenki ja Zymobyr. Isoäidillä oli tapana sanoa, että tänä päivänä talvi lähtee ja kesä tulee, ja jos sää lämpeni iltaan mennessä, niin kesä voitti ja kestää seuraavaan talveen. Tiellä talvi ja kevät kohtaavat ja riitelevät keskenään, joten sää voi usein muuttua dramaattisesti tällä hetkellä. On selvää, että ennen kevään tuloa oli pakkasia, mutta sulat ovat jo yleistyneet, talvi on menettänyt voimansa ja päivänvalot ovat lisääntyneet merkittävästi.  

Huomasin, että Suomessa on jo nyt enemmän päivänvaloa ja aurinkoa. Kristinuskon saapuessa Ukrainaan Stritennjian-lomasta tuli osa kansallista uskontoa. Syntyi uusia perinteitä. Kyllä, varsinkin tänä päivänä isoäiti meni kirkkoon. Kirkossa vihittiin vettä ja kynttilöitä. Nämä kynttilät sytytettiin ukkosmyrskyn aikana heidän henkensä ja karjansa suojelemiseksi. Vesi kerättiin uuteen astiaan, jota ei ollut vielä käytetty. Pyhällä vedellä täytetty astia tuotiin kotiin ja säilytettiin. Uskottiin, että vedellä on parantavaa voimaa ja että vesi pystyy parantamaan minkä tahansa sairauden. Tietysti sairauksia hoidettiin myös lääkkeillä, mutta ihmiset myös uskoivat Stritten-veden parantaviin ja maagisiin ominaisuuksiin. 

Isoisä teki myös ennustuksensa laittamalla viljalautasen ulos yöksi. Jos jyviin tulee aamulla kastetta, tulee hyvä sato, ja jos vilja on kuiva, tulee huono sato. Vuosia katsottiin luontoa, aurinkoa, kuuta, kysyttiin vanhoilta ihmisiltä. Sitten ihmiset keräsivät enteitään sadon lisäämiseksi. Se saattaa kuulostaa oudolta, mutta toimi epäonnistumatta.  

Loman aikana ihmiset eivät tehneet kovaa fyysistä työtä, kuten rakentamista ja korjausta. Tänä päivänä oli myös ehdottomasti kiellettyä riidellä sukulaisten kanssa tai muistaa vanhoja kaunoja. Pitkiä matkoja ja muuttoa Strittenian aikaan pidettiin epäsuotuisina ja niitä oli parasta välttää. 

Svitlana Zubenko 

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.