Otsikon sanat lausuttiin Lappajärven Itäkylän Purolassa joko 1980-luvun lopussa tai 1990-luvun alkuvuosina. Sanoja oli sodat rintamalla kokenut mies, joka osallistui kotikyläni miesten käymään keskusteluun. Keskustelun aiheena oli tiettävästi Venäjän muodostama uhka ja sen torjuminen. Sanat ovat palanneet mieleeni viime aikoina. Nykyisessä Euroopan turvallisuustilanteessa sanoista löytyy viisautta.  Lapsuuteni kylässä jonkun ”apuun ottaminen” tuli kyseeseen vasta siinä tapauksessa, kun oma runnaaminen ei riittänyt työvaiheen loppuun saattamiseksi. Näin ollen sanotut sanat heijastavat syvää ymmärrystä siitä, että valtion turvallisuus ei kaikissa tilanteissa voi rakentua yksin. Samalla se sisältää yhtä olennaisen lähtökohdan: ulkopuolinen apu ei koskaan korvaa omaa puolustuskykyä, vaan täydentää sitä. Vasta hyvin rakennetun oman kansallisen puolustuksen varaan voi rakentaa uskottavia kumppanuuksia, jotka tarvittaessa otetaan tueksi.  Oman puolustuksen kehittäminen ja ylläpito osana kokonaisturvallisuutta säilyvät liittoutuneen Suomen puolustuksen kulmakivinä. Sotilaallinen puolustuskyky on erottamaton osa yhteiskunnan toimijoiden, muiden viranomaisten ja kansalaisten muodostamaa turvallisuusrakennetta. Rakennamme omaa turvallisuuttamme … Jatka artikkelin ”Otetaan Englanti apuun!”   lukemista