Järviseudun matkailun kehittämistyötä vietiin eteenpäin kansainvälisen markkinointistrategian työpajassa 3. joulukuuta, jossa pohdittiin, millainen kuva Järviseudusta voisi muodostua ulkomaiselle matkailijalle. Vaikka kyseessä ei ollut hankkeen ensimmäinen työpaja, tällä kertaa tarkastelukulma oli aiempaa kunnianhimoisempi: miten alueesta rakennetaan kiinnostava ja erottuva matkakohde kansainvälisillä markkinoilla.
Työskentelyä ohjasivat paitsi osallistujien näkemykset myös vahva tietopohja – taustalla hyödynnettiin Järviseudun matkailun masterplania, Kraatterijärvi Geoparkin brändikäsikirjaa sekä Visit Finlandin kansainvälistymisen ja laadun kriteerejä. Hyvää aiemmin tuotettua materiaalia käytettiin keskustelun tukena, jotta ideointi nojaa vahvasti todellisiin markkinavaatimuksiin.
Yksi elementti nousi keskustelun ytimeen lähes itsestään: Euroopan suurin meteoriittijärvi. Sen tarinallinen ja visuaalinen vetovoima sai ryhmät pohtimaan erilaisia tapoja esitellä alue maailmalle. Ideoita syntyi maapallon pyörähdyksellä alkavasta digitaalista esityksestä erilaisiin nimivaihtoehtoihin, kuten Craterlake, Impact Craterlake ja Lake from the Space. Yksi osallistuja heitti ilmoille myös kevyemmän Crazy Lake -ehdotuksen, joka kuvastaa hyvin työpajan luovaa ilmapiiriä ja halua nähdä Järviseutu uudella tavalla.
Kohderyhmistä puhuttaessa työpajassa nousi selvästi esiin, ketkä ovat Järviseudun kannalta realistisimmat ja kiinnostavimmat matkailijaryhmät. Ryhmät näkivät kansainvälisesti vetovoimaisimpina luontomatkailijat, geoturistit, hyvinvointimatkailijat ja kulttuurimatkailijat, joita vetävät alueen hiljaisuus, tarinallinen ympäristö ja geologinen erityisyys. Lisäksi lapsiperheet nousivat esiin kokoonsa nähden yllättävän vahvana ryhmänä, etenkin sellaisten markkinoiden näkökulmasta, joissa turvallisuus ja luonnonläheisyys ovat matkailuperusteita. Keskusteluissa mainittiin myös Ruotsin, Saksan ja tiettyjen Aasian markkina-alueiden potentiaali.
SWOT-analyysin runko perustui aikaisemmissa hankkeissa tehtyihin selvityksiin ja Visit Finlandin kansainvälistymisen kriteereihin, mutta työpajassa olemassa olevia teemoja priorisoitiin yhdessä, ja otettiin huomioon myös yksittäiset havainnot.
SWOT – analyysi
Vahvuudet
· UNESCO-status / meteoriittijärvi
· Luonto & vesi, puhtaus
· Monipuoliset kohteet ja tekeminen
· Yhteisöllisyys
· Yksittäishavainto: Metsäpeura
Heikkoudet
· Tuotteistuksen (tuotteistusosaamisen) puute
· Matkailukoordinoinnin puute (DMO/DMC)
· Saavutettavuushaasteet
· Tunnettuuden puute
· Yksittäishavainto: Metsäluonnon suojelu
Mahdollisuudet
· Autenttiset matkailutuotteet
· Geoturismi /UNESCO-matkailu
· Kansainväliset-markkinat
· Digitaalisuus
· Yksittäishavainto: Opaspalveluiden kehittäminen
Uhat
· Resurssien niukkuus (resurssien käyttöönotto)
· Saavutettavuus
· Yhteistyön puute
· Sesonkiriippuvuus
· Yksittäishavainto: Ilmastonmuutos
· Yksittäishavainto: Innovatiivisuuden puute (“hulluuden puute”)
Kysymys ei ole vain resursseista, vaan valinnoista
Työpajan tunnelma oli samaan aikaan analyyttinen ja avoimen utelias. Ideoinnin kepeätkin nimiehdotukset osoittivat halua nähdä Järviseutu rohkeasti omaperäisenä, ei vain yhtenä järvialueena muiden joukossa.
Keskeinen oivallus liittyi uhkatekijänä mainittuun resurssien niukkuuteen. Kävi selväksi, ettei kyse aina ole todellisesta niukkuudesta, vaan siitä, miten resursseja arvotetaan ja mihin niitä päätetään suunnata. Matkailun potentiaali jää helposti hyödyntämättä, jos siihen ei nähdä syytä investoida.
Työpajasta jäi kokonaisuutena tunne, että Järviseutu on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen – suunta on kirkastumassa ja työ etenee kohti rohkeampaa, tarinallisempaa ja kansainvälisempää ilmettä.
Annie Laitila
