OLIN tulossa iltahämärissä kotiin isä-Matin (Lehtiniemi) kanssa. Kuohuvan kosken ylitys tapahtui Junnilan kohdalla kosken yli vedettyjen kahden tukin kautta. Ne oli kiinnitetty laudoilla yhteen.  Tukit vedettiin syksyisin rannalle, ettei niitä jäät vieneet keväisin. Tukeissa ei ollut kaiteita, siksi ylitys oli vaarallinen. Minua pelotti. Olin silloin vasta 11-vuotias.  Isälläni oli kyynertaipeessaan miesten runkopyörä. Liukkaat tukit tekivät … Jatka artikkelin Lukijalta: Vimpelin riippusillan syntyvaiheet 1947 – Ritva Rintamäki muistelee  lukemista