KÄTEENI osui kirjahyllystä kovakantinen kirjanen, muistovihko. Äiti osti sen minulle, kun olin seitsemän vuoden ikäinen, ja aloitin koulussa ensimmäisen luokan. Siihen muistovihkoon koulukaverit, opettaja, sukulaiset ja äiti kirjoittivat minulle muistoksi jonkun muistosäkeen tai runonvärssyn. Äiti liimasi ensimmäiselle sivulle ison kiiltokuvan, kukkakorin, missä oli ruusuja, lemmikkejä ja kieloja. Kiiltokuvan alla oli runonsäe: ”Hetken helmistä vaihtelevista, elämä … Jatka artikkelin Kirkkaita helmiä  lukemista