Carita Laukkosen ikkunanäyttely Evijärvellä – ”Luovuus on se, minkä kautta hengitän”

Laukkonen kertoo olevansa taiteilijana vielä kaiken uuden äärellä, mutta halua on kehittyä ja mennä eteenpäin. –Tavallaan olen aina tiennyt, että sisälläni asuu taiteilija. Se vain on ollut pitkään piilossa. Mutta esimerkiksi runot ovat vetäneet puoleensa aina. Nuoruudessa keräsin toisten runoja kokoelmaksi, myöhemmin aloin kirjoittaa niitä itse. Ensimmäiset omat runoni olen kirjoittanut esikoisen syntymän jälkeen noin yhdeksän vuotta sitten. Keramiikkaa olen harrastanut myös, tauluja olen maalannut vasta hieman reilu kaksi vuotta. Maalaaminen tuli oikeastaan valokuvauksen kautta elämääni, sanoo Laukkonen. Hän kertoo maalaavansa intuitiivisesti. Välillä maalaus piirtyy mieleen ensin, välillä näkymiä avautuu prosessin aikana. Välillä sen äärellä itketään, välillä nauretaan tai tanssitaan. –Maalauksen syntyminen voi olla hyvinkin tunteikas prosessi, ja jokaisen taulun kohdalla se on erilainen. Joskus maalaukseen avautuu myös teksti. Itse uskon Jumalaan ja koen, että taiteessani olen ennen kaikkea kanavana jollekin, joka haluaa syntyä kauttani. Minun käteni tekevät työn, mutta kaikki tapahtuu kuitenkin ikään kuin Jumalan henkäyksestä. Kun taulu on valmis, olo on helpottunut. Silloin tulee taas tilaa jollekin uudelle. –Taide on ollut minulle väylä omien tunteiden sanoittamiseen. Taide on myös osoitus tietoisuudesta ja eheydestä. Kukaan meistä ei täysin eheä ole, mutta taide on näyttää sen, että luomisen prosessiin on mahdollista avautua, kertoo Laukkonen. TAIDE on vahva osa myös tulevaisuuden suunnitelmia. Laukkonen kertoo, että haaveissa on tehdä taidetta kokopäiväisesti kotona, omassa ateljeessa. Näyttelyitäkin on sovittu jo muutamia ensi vuodelle. –Ensimmäinen yhteisnäyttely oli ollut Jorvin sairaalassa joulukuussa vuonna 2021. Minuun otti yhteyttä henkilö, joka oli Facebookissa törmännyt taulujeni kuviin. Hän ehdotti minulle näyttelyyn osallistumista. Eteen on sattunut hyviä ihmisiä, joiden kautta moni asia on järjestynyt kuin itsestään. Viime kesänä kokeilin jotain uutta, ja tein pari äänirunoa. Ajatuksissa on ollut eräänlainen audiovisuaalinen kokonaisuus taulujen äärellä. Sellainen, että olisi taulu ja siihen ääniruno. Olisi hienoa rakentaa sellainen näyttely.

EVIJÄRVEN keskustassa, apteekin viereisessä ikkunassa on nähtävillä paikallisen taiteilijan Carita Laukkosen tauluja.

Järviseudun sanomat
0 kommenttia