|
Metsästys on harrastus, jossa luonto tulee tutuksi, toteavat Jimi, Tero, Jesse ja Samuli.
EVIJÄRVI
Rita Haapasaari
Särkikyläläisille Tero ja Samuli Kivijärvelle ja Jesse ja Jimi Katajalle metsästys on tällä hetkellä ykkösharrastus, joka etenkin syksyisin vie illat ja viikonloput lähes täysin. Sorsastusaikana metsälle lähdetään joka päivä, myös arkisin koulun jälkeen ja metsäkanalinnustuksen alkaessa on viikonloppuisin herättävä jo ennen kukonlaulua, jotta ehtii nevalle ennen lintuja.
Talvisin pojat ehtivät välillä jääkiekon pariin Särkikylän kaukalolle, kesällä pelataan jalkapalloa ja tietysti kalastetaan. Tero ja Samuli ovat käyneet pelaamassa jääkiekkoa myös Teerijärvellä.
Lukiota käyvät veljekset, kahdeksantoistavuotias Tero ja kuusitoistavuotias Samuli tenttivät metsästyskortin kuusi vuotta sitten ja siitä lähtien pojat ovat käyneet aseen kanssa metsällä, sitä ennen metsiä samoiltiin isän kantapäillä.
Katajan veljeksillä metsästyskortti on hiukan tuoreempi. Ammattikoulua käyvä kuusitoistavuotias Jesse ja peruskoulun yhdeksännellä oleva viisitoistavuotias Jimi tenttivät kortin kolme vuotta sitten.
Pojista Jimi on vähiten innostunut metsästyksestä, mutta sorsastuksen avauspäivä, elokuun kahdeskymmenes, on kaikille se vuoden tärkein päivä, mihin anotaan koulustakin vapaata, jos päivä sattuu keskelle viikkoa.
Metsästys on poikien mielestä jännittävää ja siinä pääsee näkemään luonnoneläimiä läheltä. Se on heidän mielestään harrastus, johon on mukava lähteä joko yksin tai kaveriporukalla.
–Suositellaan muillekin, mukava harrastus, sanovat pojat.
Terolle ja Jimille sorsastus on kaikkein mieluisinta, Jesse tykkää eniten hirvenmetsästyksestä ja Samulin mieleen on metsäkanalinnustus. Jäniksiä ja rusakoita metsästetään porukassa ja metsäkaurisporukkaankin pojat ehtivät tänä syksynä mukaan.
Kaikki ovat myös mukana Särkikylän hirviporukassa, jonne heidän lisäkseen on tullut myös muita nuoria, joten ukkoutuminen ei tunnu uhkaavan ainakaan tätä porukkaa.
Saaliin saaminen on aina mieluisaa, mutta metsästyspäivä on onnistunut, vaikka saalista ei olisi tullutkaan. Saalin otetaan tarkoin talteen ja käsitellään valmiiksi pataan pantavaksi. Riistaruokia syödäänkin molemmissa perheissä tiuhaan.
Saaliin saamista varmistetaan hyvällä aseenkäsittelyllä. Kotona ammutaan ilmakiväärillä ja ampumaradalla käydään testaamassa sekä kiväärin että haulikon osumatarkkuus.
Haulikkolajeista erityisesti sporting kiinnostaa. Kivijärven veljekset ovat käyneet harjoittelemassa sportingia parhaimmillaan jopa kaksi kertaa viikossa.
Mitäpä olisi metsästys ilman koiraa ja molempien veljeskaksikkojen kotona on koiria. Katajilla on kaksi ajokoiraa, joista toinen on vasta pentu.
–Joka viikonloppu käyn koiran kanssa metsällä, kertoo Jesse Kataja. Lisäksi isoisällä on kaksi hirvikoiraa ja lähden paljon mieluummin isoisän ja koiran mukaan metsään kuin istun passissa. Samulin mielestä hirvimetsällä parasta ovat jutut ja tarinat.
Kivijärvillä on ajokoira ja hirvikoira. Pojat käyvät ajokoiran kanssa metsällä aina, kun ehtivät.
Metsästyksen ohella pojat tekevät myös riistanhoitotöitä. Loukuilla pyydetään pienpetoja, joita käy pyydykseen vaihtelevasti. Tero ja Samuli ovat rakentaneet Evijärveen ruokintalauttoja sorsille ja viljaa kuluukin useita satoja kiloja syksyssä.
Pohjanmaalla pääsee nuorikin metsästysseuraan
Evijärvellä, kuten useimmissa muissakin pohjalaiskunnissa, metsästysseuraan pääsy on suhteellisen helppoa. Riittää, kun asuu paikkakunnalla tai perhe on vuokrannut maata metsästysseuralle.
Evijärven metsästysyhdistykseen, mihin Katajan ja Kivijärven veljeksetkin ovat liittyneet, pääsee lisäksi syntyperäinen evijärveläinen, vaikka asuisi muuallakin. Yhdistys on lisäksi ottanut toisen polven evijärveläisiä jäseniksi kausilupakäytännön kautta. Evijärven metsästysyhdistyksen jäsenyyttä anoo vuosittain 7–15 nuorta metsästäjää.
|
