Jaakko Lassila, Toivo Jokisuu, Ilmari Sulkakoski, Matti Sulkakoski, Timo Aspholm, Erkki Pesonen ja Pertti Jokela valmistautuvat saunomaan.
EVIJÄRVI
Rita Haapasaari
Jokikylän kylätaloa käytetään ahkerasti. Siellä pelataan viikoittain bingoa ja pidetään monenlaisia juhlia, kuten häitä, ristiäisiä ja syntymäpäiviä. Myös kansalaisopiston piirejä kokoontuu kylätalolla.
Taloa vuokrataan eri tilaisuuksiin ja myös kotaa ja saunaosastoa vuokrataan erikseen. Hinnat on pidetty sellaisella tasolla, että talon kulut saadaan peitettyä.
Kylätalo rakennettiin 1990-luvun vaihteessa ja silloin siihen tuli tilat myös hirvimiehille. Seuraavassa aallossa, 2000-luvun alussa kyläohjelmien ja –hankkeiden innoittamana kylätaloon rakennettiin saunaosasto ja pihaan erillinen kota.
Kun saunaosasto valmistui, rupesivat kylän miehet pitämään saunailtoja noin kerran kuussa ja toiminta jatkuu edelleen. Kävijöitä on kerrallaan kymmenkunta ja kaikkiaan osallistujia on parisenkymmentä. Kukin käy sen mukaan, miten ehtii.
–Tämä korvaa ehkä sitä ensiaikain kyläilyä. Nykyisin kun ei käydä enää isolla joukolla kylässä, niin täällä voidaan vaihtaa ajatuksia, sanoo Matti Sulkakoski, joka on yksi vakisaunojista.
–Täällä käy sekä nykyisiä että entisiä kyläläisiä ja kesäisin myös lomalaisia, hän jatkaa. Tämä on kaikille avoin ja ilmoitamme aina Järviseudun Sanomien tapahtumapalstalla, jotta kaikki tietävät, milloin saunotaan.
–Tarkoitus on saunoa joka kuukauden ensimmäinen perjantai, mutta joskus on kylässä muita tilaisuuksia, joiden vuoksi saunailta saattaa siirtyä.
Ikärajaa ei saunaillassa ole, mutta pääasiassa porukka on vanhemmasta päästä, mutta on joukossa nuoriakin. Joskus kylän nuorempi miesväki pistää pystyyn oman saunaillan ja naisetkin saunovat silloin tällöin omalla porukalla, mutta mitään vakioiltaa heillä ei ole.
Päivänpolitiikasta kylätarinoihin
Saunassahan tehdään perinteisesti suuria päätöksiä ja keskustellaan kaikenlaisista asioista. Niin myös Jokikylän saunassa.
Pukuhuoneessa keskustelu viriää jo ennen saunaan menoa ja sitä jatketaan vielä kodassa, jonne kokoonnutaan saunan jälkeen paistamaan makkaraa nuotion lämmössä.
–Yleensä puhe alkaa päivän tapahtumista ja tietysti illan aikana käydään läpi myös oman kunnan asioita, kertovat Ilmari Sulkakoski ja Jaakko Lassila.
–Usein jutustelu palaan entisaikoihin ja on mukava kuulla, kun vanhemmat miehet kertovat kylän vanhoista tapahtumista, sanoo Timo Aspholm. Tarinankerrontaperinne siirtyy sukupolvelta toiselle.
Saunailta on miesten mielestä mukava tapahtuma ja sinne tullaan aina kun ehditään. Ilmari Sulkakoski asuu kirkolla, mutta saunailta kotikylässä kuuluu ohjelmaan kuukausittain.
Pertti Jokela on myös syntyjään jokikyläläinen ja käy saunassa silloin, kun mökillä käynti ja saunailta sattuvat samaan aikaan.
–Tänne on mukava tulla jutustelemaan. Pidän tällä tavoin kotikylään yhteyttä, sanoo Ilmari Sulkakoski.
–Tämähän on yksi parhaimmista keksinnöistä, mitä tänne on saatu, sanoo puolestaan Erkki Pesonen, joka asuu osan vuotta Espanjassa ja Suomeen palattuaan kyselee heti saunaillan perään.
Huumorimiehenä tunnettu Erkki heittää aina välillä sellaista juttua, että keskustelu käy toisinaan kuumanakin ja aaltoilee asiasta toiseen.
–Sellaistahan sen pitääkin olla, välillä otetaan enemmän kantaa ja välillä vähemmän, naureskelee Toivo Jokisuu.
Yhteissaunaperinne elpynyt
Vielä 1900-luvun alkupuolella ja sotien jälkeen maaseudullakin oli yhteissaunoja, joissa kävivät etenkin sellaiset, joilla ei ollut omaa saunaa. Yhteissaunat hävisivät pikkuhiljaa asuinolojen parantumisen myötä.
Nyt tämä yhteissaunomisen perinne on alkanut uudelleen kiinnostaa, kun kylähankkeiden myötä kylien yhteisiin tiloihin on rakennettu myös saunoja.
Evijärvellä toinen tällainen kylän yhteinen sauna on Kivijärvenkylässä, jossa sauna rakennettiin kunnostetun järven rannalle ja siellä voi käydä myös uimassa tai avannossa saunasta päin.
Saunaa lämmitetään viikoittain, naiset saunovat keskiviikkoiltaisin ja miehet torstai-iltaisin.
–Saunaa on lämmitetty siitä lähtien, kun se rakennettiin 2000-luvun alussa, kertoo Pirkko Uutela. Kerrallaan saunojia on parisenkymmentä, pääosa on omasta kylästä, mutta käy meillä väkeä muistakin kylistä.
Lappajärvellä on ainakin kaksi kylätalojen yhteydessä olevaa saunaa, toinen Itäkylässä ja toinen Tarvolassa. Molemmat ovat Lappajärven rannalla ja niissä on uintimahdollisuus.
Itäkylän kylätalo saunoineen valmistui muutama vuosi sitten ja myös siellä saunotaan viikoittain. Itäkylän maa- ja kotitalousseuran puheenjohtaja Heikki Tuomela kertoi, että miehet saunovat joka viikko ja naiset hieman harvemmin.
–Naisten vuoro on tiistaisin ja miesten torstaisin ja ne ovat avoimia kaikille kyläläisille, kertoo Heikki Tuomela.
Myös Tarvolassa saunotaan joka viikko torstaisin. Miesten vuoro on kello neljästä kuuteen ja naisten siitä eteenpäin.
–Meillä saunotaan kesää talvea ja avantoonkin pääsee, kehaisee Tarvolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Sadeharju. Saunojia on kerrallaan kymmenkunta ja heitä tulee muualtakin, kuin omasta kylästä.
Kortesjärven Ylikylän kyläyhdistyksellä on myös rantasauna, mutta siellä ei ole säännöllisiä saunavuoroja.
Kylätalojen yhteissaunat ovat siis kaikille avoimia ja muutkin, kuin oman kylän väki toivotetaan tervetulleeksi. Useimmiten saunaillasta peritään muutaman euron maksu, koska kylätalojen ylläpito maksaa, mutta mukava seura ja hauskat jutut korvaavat sen moninkertaisesti.
|
