Alapään kinkerit pidettiin Ann-Helen ja Tapani Mäkelän kodissa.
EVIJÄRVI
Rita Haapasaari
Kinkereitä on pidetty Suomen seurakunnissa iät ja ajat. Ennen kansakoululaitosta kinkereillä kuulusteltiin kansan lukutaitoa ja luettiin katekismusta ja Raamattua.
Vielä 1960-luvulla kinkereillä nuoret ilmoittautuivat rippikouluun ja heille oli määrätty Katekismuksesta lukuläksyä, jonka osaamista pappi saattoi kuulustella. Nykyäänkin rippikoululaisille kuluu erilaisissa seurakunnan tapahtumissa, kuten kinkereillä käyminen.
Perinteisesti kinkerit on pidetty kinkeripiireittäin kodeissa. Nykyisin kinkereitä pidetään sekä kodeissa että kylätaloilla, kouluilla ja muissa kylien yhteisissä tiloissa. Käytäntö vaihtelee seurakunnittain.
Kinkereillä seurakunnan työntekijät ja kyläläiset tutustuvat toisiinsa eri tavalla kuin esimerkiksi jumalanpalveluksissa. Kahvipöydän ääressä jutustellaan kylän tapahtumista ja hartaushetken ja virsien laulannan ohessa keskustellaan vuoden teemasta se mukaan, millaisia keskustelijoita kussakin tilaisuudessa on.
Evijärvellä seitsemän kinkeripiiriä
Evijärven seurakunnassa on tällä hetkellä seitsemän kinkeripiiriä, joiden mukaan kinkerit ja muut seurakunnan tapahtumat, kuten pyhäkoulut ja yhteisvastuujuhlat järjestetään. Kinkereillä valitaan myös seurakunnan kylätoimikunnat, joiden vastuulla eri tapahtumien järjestelyt kylissä ovat.
Kinkereitä on Evijärvellä pidetty säännöllisesti ja niistä pidetään kinkerikirjaa. Vanhan kinkerikirjan mukana 1950-luvun alussa kinkeripiirejä on ollut kymmenen eli isommat kylät on jaettu useisiin kinkeripiireihin..
Vuoden 1958 tammikuussa Ylä-Jokelassa Eino Anttikosken talossa pidetyillä kinkereillä oli läsnä 28 miestä ja 52 naista, joista lapsia 22 poikaa ja 30 tyttöä. Rippikouluun ilmoittautui kaksi nuorta.
Raamatunläksynä ollut Efesolaiskirjeen viides luku osattiin kirkkoherra Olavi Kaukolan mukaan hyvin ja harjoitettavina olleet virret osattiin kiitettävästi. Kinkerikirjaan kirjattiin myös pidetyt pyhäkoulut, niiden opettajat ja ketkä seuraavaksi pitävät pyhäkoulua ja valittiin seuraavan vuoden kinkereiden pitopaikka.
Tänä vuonna Alapään kinkerit pidettiin Ann-Helen ja Tapani Mäkelän kodissa. Paikalla oli parisenkymmentä henkeä, joista kolme rippikoululaista.
–Tämän vuoden kinkereiden keskustelun aihe on Isä Meidän rukoukseen sisältyvä anteeksiantaminen ja virsinä ovat Lutherin virret, kertoi kirkkoherra Virpi Laakso. Lutherin virret ovat hyvin vahvoja virsiä ja niitä on nykyisessä virsikirjassa 24 kappaletta.
Hän kertoi Lutherin halunneen kirjoitta virret saksaksi, jotta ihmiset ymmärtäisivät niitä, koska Lutherin aikaan jumalanpalvelukset pidettiin latinaksi. Virsissä on paljon Raamatun opetuksia, esimerkiksi virteen 208 sisältyy Isä meidän rukous.
Anteeksiantaminen herätti kinkeriväessä melko vilkkaan keskustelun ja sitä pohdittiin monelta kantilta. Virpi Laakson mukaan anteeksiantaminen ei tarkoita sitä, että vääryys olisi hyväksyttävää. Joskus anteeksiantamiseen voi mennä vuosiakin.
Virpi Laakson mielestä kodeissa pidettävillä kinkereillä on oma tunnelmansa ja niissä pääsee tutustumaan ihmisiin heidän omassa ympäristössään. Edelleenkin kinkereiden tarkoitus on koota kylän ihmiset yhteen Sanan ääreen.
Alapään kylätoimikuntaan valittiin Arja Nimelä-Kaski, Ann-Helen Mäkelä ja Irma Forsbacka ja seuraavien kinkereiden pitopaikaksi päätettiin kysellä ensi vuonna rippikouluun tulevien koteja.
Kirkon tutkimuskeskukssen mukaan kinkereitä pidettiin vuonna 2007 kaikkiaan 3110 kappaletta ja niihin osallistui yli 64 000 henkeä.
|
