LAPPAJÄRVEN hautausmaalta löytyy noin 250 kylttiä, joissa uhataan hautaoikeuden menettämisellä, mikäli hautaa ei asianmukaisesti hoideta (JS 12.9.2018).
Seurakunnan talouspäällikkö Mari Heijari toteaa, että kyltit ovat saaneet aikaan useita yhteydenottoja. Ihmisiä mietityttää muun muassa se, voisiko hautapaikan käyttää uudestaan.
–Lappajärvellä ei ole kovin vahva sukuhautaperinne. Itse pitäisin hyvänä sukupolvien jatkumoa, esimerkiksi isovanhempien haudan ottamista uudelleen käyttöön.
Vanhaan hautakiveen voi kaiverruttaa lisänimen tai kiinnittää siihen pienen muistolaatan.
–Hautaa ehkä hoidettaisiin paremmin, kun siinä lepäisi vainaja, jonka kuolemasta ei olisi kulunut pitkää aikaa, pohtii Heijari.
–Tuhkauurnia ei haudata syvälle, joten niitä mahtuu monta vanhaan arkkuhautaan.
KUNNOSTUSKEHOTUKSET koskevat alueita, joista Lappajärven seurakunta myi niin sanottuja ainaishautoja.
Ainaishautojen myyminen päättyi, kun nykyinen kirkkolaki tuli voimaan vuoden 1994 alussa. Siitä lähtien hautapaikan on voinut ostaa 50 vuodeksi. Varsinkin kaupungeissa käytetään lyhempiä määräaikoja.
–Samalla loppui hautapaikkojen varaaminen entiseen tapaan, jatkaa Heijari.
Nyt hautapaikkaoikeuden saa ainoastaan kuolintapauksen yhteydessä, eli etukäteen paikkoja pystyvät varaamaan lähinnä leski ja lapset vainajan vierestä.
HEIJARI kertoo, että kunnostuskehotuksilla merkityistä haudoista vanhin on vuodelta 1916 ja uusin 1980-luvulta.
–Hoitamattomia hautoja oli uudempiakin, mutta niitä ei tässä vaiheessa kannattanut merkitä, sillä samaan paikkaan voidaan haudata uusi vainaja vasta 30 vuoden kuluttua edellisestä.
Sekin määräaika on lyhempi monilla muilla paikkakunnilla. Osittain kyse on maaperästä, eli ruumiiden maatumisnopeudesta.
MIKÄLI ainaishaudaksi ostettua hautapaikkaa hoidetaan jatkuvasti, hautaoikeus säilyy vainajan jälkeläisillä.
Sukulaisilla on mahdollisuus päättää, että heistä joku siunataan vaikkapa isoisoisän hautaan.
–Jos päätetään haudata vanhaan hautaan, siitä kannattaa ilmoittaa muille sukulaisille ja sopia asiasta kirjallisesti riitojen välttämiseksi, kehottaa Heijari.
Päätöksenteossa voi tulla eteen käytännön ongelmia. Alkuperäiselle hautaoikeuden haltijalle on saattanut vuosikymmenten kuluessa syntyä moneen sukupolveen lukuisia jälkeläisiä.
Tarvittaessa seurakunnan kirkkoneuvosto ratkaisee muun muassa erimielisyyden hautaoikeudesta, hautaoikeuden haltijasta ja siitä, keitä hautaan voidaan haudata.
